Kuusamon torinseudun ja Kitkantien kehittämisestä on taitettu peistä vuosikymmenet. Suunnitelmien puutteeseen ydinkeskustan kehittäminen ei ole lopahtanut. Vaikka syyttävä sormi osoittaa usein kaupungintalon suuntaan, voivat ydinkeskustan maan- ja kiinteistöjen omistajat katsoa yhtä lailla peiliin.
Koillissanomien emeritus-päätoimittaja Seppo Salminen kirjoitti kolumnissaan (KS 8.8.2017), kuinka jarrun polkijoita on riittänyt niin poliitikoissa kuin muissakin toimijoissa.
Mitä olisi tapahtunut, jos osuuskauppa olisi saanut haluamansa kauppapaikan torinseudulta? Jos paikalle olisi rakennettu iso market tai kauppakeskus, olisiko sen ympärille rakentunut nykyistä elinvoimaisempi kaupallinen ekosysteemi?
Voi tosin olla, että osuuskaupalla on myöhemmin huokaistu helpotuksesta, kun suunnitelma nuijittiin hengiltä. Torangissa kauppa pääsi liikennevirtojen ääreen. Oulun seutu on Kuusamon matkailun tärkein lähtöalue. Ennen isoja marketteja oululaiset täyttivät peräkonttinsa lähtiessään. Kun marketit valmistuivat, virtasi aluetalouteen rutkasti uutta rahaa, kun Rukalle matkaavat turistit siirsivät asiointinsa Kuusamoon.
Ja mitä olisi tapahtunut, jos yrittäjä olisi saanut rakentaa kaavailemansa lastenmaailman nykyisen urheilukentän paikalle? Urheilukenttä olisi siirretty liikuntakeskuksen yhteyteen, mihin se luontevasti kuuluisi. Urheilukentän siirto kaatui valtuustossa niukalla äänten enemmistöllä.
Kun maankäytöstä tehdään päätöksiä, ovat seuraukset aina vuosikymmenten mittaisia. Postin tontille kaavailtu kauppakeskus ei toteutunut, koska paikkakunnan ostovoima ei riitä kantamaan kahta suurta kaupallista keskusta.
Tämä ei silti tarkoita, etteikö Kitkantiellä ja torinseudulla olisi potentiaalia kehittyä. Puitteet tulevat kuntoon, kunhan Kitkantien remontti toteutuu vuosikymmenen vaihteessa. Lisäksi tarvitaan Rukan Masterplanin mallin mukainen kokonaissuunnitelma, johon kiinteistönomistajat sitoutuvat, kuten Rukan kylää rakennettaessa.