Mitä kauempaa maailmalta Suomea katsoo, sen yhtenäisemmältä kokonaisuudelta maa näyttää.
Kuluneen hokeman mukaan Suomi on kylmä, kaukana ja kallis. Kylmyys on eksotiikkaa, jota tullaan katsomaan kauempaa. Kylmä ilmasto on vetävä, ei työntävä tekijä. Puhtaus, turvallisuus ja luonto ovat pohjoisen valtteja. Kaukoidän turistiryntäys on kääntänyt Lapin matkailun kasvuun.
Kun karttaa katsoo oikein, näkee ettei Suomi ole kaukana, vaan risteyskohdassa. Kansallisen lentoyhtiön Finnairin strategia pohjautuu siihen, että lyhin tie Euroopasta Kaukoitään kulkee Helsingin kautta.
Suomessa on vasta hiljattain ääneen tunnustettu, että matkailu on merkittävä ja kasvava vientiteollisuuden ala. Helsingin asema liikenteen solmukohtana antaa mahdollisuuden syöttöliikenteelle Lapin matkailukohteisiin. Lentoliikenteen kasvuluvut ovat olleet pari vuotta huikeita.
Kuusamon kentän matkustajamäärän kasvu oli viidenneksen, kun verrataan keskenään tammikuuta 2017 ja tammikuuta 2018. Viime vuonna Kuusamon kentän matkustajamäärä kasvoi kokonaisuudessaan 14 prosenttia.
Matkailun kasvu on ollut parempi kuin edes myönteisimmissä arvioissa uskallettiin syvimmän taantuman keskellä unelmoida. Tällä hetkellä haasteena on kasvun säilyttäminen ja hallitseminen.
Kaukoidästä katsottuna koko Suomi Helsinkiä lukuunottamatta on yhtä ”Lappia”. Matkailukeskusten ei pidä kilpailla, vaan pelata samaan pussiin. Jokainen Suomeen saatu matkailija on lopulta voitto kaikille.
Työvoimapolitiikan pitää olla matkailun kasvua tukevaa. Jos Kaukoidästä tulevat turistit haluavat palvelua omalla äidinkielellään, on työnantajien voitava palkata työvoimaa matkailun lähtöalueelta tarpeen mukaan. Ammattitaitoisen työvoiman pula ei saa tulla kasvun esteeksi.
Parhaassa tapauksessa Pohjois-Suomesta tulee yksi maamme hyvinvoinnin vetureista. Väestön ikääntyminen ja poismuutto on kenties mahdollista selättää.