Viime vuonna Suomesta vietiin marjatuotteita yhteensä yli 34 miljoonan euron arvosta. Tästä kotimaisten jalostustuotteiden osuus oli noin 10 miljoonaa euroa.
Kainuun Sanomissa (7.3.2018) haastateltu Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio sanoo, että jalostustuotteiden osuuden pitäisi olla huomattavasti suuremman. Ihanteellinen tilanne olisi, kun metsämarjojen kokonaisviennistä kaksi kolmasosaa olisi pitkälle jalostettuja tuotteita.
Ongelma on Moision mukaan siinä, että viranomaiset eivät pidä huolta siitä, kenelle ulkomaisten marjanostajien kutsulupia myönnetään. Ensiostaja on suomalainen, mutta hän välittää marjat suoraan ulkomaisille yrityksille jatkojalostusta varten.
Ulkomailla jalostuskustannukset ovat usein Suomea selvästi halvemmat. Jalostamattomia metsämarjojen viedään erityisesti Ruotsiin, Latviaan ja Puolaan. Jalostusongelmat koskevat ennen muuta mustikkaa. Mustikan terveysvaikutuksista on viime vuosina tullut uutta myönteistä tutkittua tietoa ja marjojen arvo nousee varmaan vielä tulevaisuudessa.
Suomi on metsämarjojen maa. Täällä marjat ovat edelleen ekotuotteita, puhtaita ja ravinnepitoisia. Luonnonmarjojen kaikkia terveysvaikutuksia ei varmasti vielä edes tunneta kuin pieneltä osin.
Viime vuosien ongelma marjanpoiminnassa on ollut se, että marjojen hinta on pudonnut eikä se houkuttele enää suomalaisia poimijoita. Sen vuoksi tänne on pitänyt palkata poimijoita ulkomailta. Näin on turvattu ainakin se, että kaikki marjat eivät jää metsiin.
Marjojen myyminen ulkomaille ilman jatkojalostusta on tietenkin kansalliselta kannalta katsottuna huono asia. Jalostus tuo tuotteelle kuin tuotteelle lisäarvoa ja myös marjoista sitä pitäisi saada.
Suomessa on tietotaitoa marjojen jalostamisessa. Siitä ei ole puute. Sen sijaan puutetta on uskaltavista yrittäjistä, jotka panevat itsensä likoon. Luonnonmarjojen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa, joten töitä alalla varmasti riittää.