Suomi on pieni, avoin ja vientivetoinen talous, joka elää vahvasti puusta. Mekaaninen puunjalostusteollisuus ja biotalous nousivat uuteen arvoon viimeistään Nokian painoarvon pienentyessä noin kymmenen vuotta sitten.
Nykyisen hallituksen ohjelmassa uskotaan vahvasti biotalouden kasvuun. Toiveille saatiin myös katetta, sillä Äänekoskelle tehtiin Suomen metsäteollisuuden suurin investointi. Hiljattain avatun biotuotetehtaan rakentaminen tuli maksamaan 1,2 miljardia euroa.
Koillismaa nojaa tasavahvasti puuhun ja matkailuun. Pölkky Oy on alueen tärkein vientiyritys.
EU-parlamentti hyväksyi metsäkannan, joka on voitto suomalaiselle metsäteollisuudelle ja Suomen hallitukselle mieleinen. Suomi voi hakata lisää metsiä, kunhan metsiemme hiilinielu ei pienene. Suomessa on metsän uudistamisvelvoite. Hakatun metsän tilalle istutetaan uusi, mikä ei ole läheskään joka maassa itsestään selvyys.
Hylätyksi tullut esitys olisi kohdellut epäoikeudenmukaisesti niitä maita, jotka ovat hakanneet metsiä kestävästi, kuten Suomi. Suomi olisi joutunut rajoittamaan hakkuunsa 65 prosenttiin vuotuisesta metsien kasvusta, kun pahimmassa kilpailijamaassa Ruotsissa vastaava osuus olisi ollut 85 prosenttia.
Teollisuus sekä ympäristöjärjestöt ja tutkijat ovat ajautuneet sanaharkkaan, jonka ytimenä on, voidaanko metsien hakkuita kestävästi lisätä. Kenen laskentatapa on oikea? Mikä on pitkällä tähtäimellä hyväksi sekä suomalaiselle yhteiskunnalle että ilmastonmuutoksen torjunnalle? Miten määritellä kestävä metsätalous?
Puun käytön lisääminen esimerkiksi rakentamisessa on hyväksi, koska hiili on sitoutuneena pitkäkestoisesti. Ympäristöjärjestöjen kritiikin kärjessä on esimerkiksi puun käyttö energiaksi. Jos puuta poltetaan, sen sisältämä hiili vapautuu ilmakehään.
Valtaosa suomalaisista europarlamentaarikoista riemuitsi EU-parlamentin päätöksestä. Metsäteollisuus viestitti, että sille myönteinen metsäkanta avaa mahdollisuuksia uusille investoinneille.