Kuusamon yhteismetsän toiminnan kannattavuus on jokaisen yritysjohtajan kultainen päiväuni. Yhteismetsä tekee noin yhdeksän miljoonan liikevaihdolla tulosta lähes kolme miljoonaa. Liikevoittoprosentti on huikea. Yhteismetsä on Kuusamon suurin yhteisöveron maksaja yli miljoonan euron potillaan.
Yhteismetsän merkitykseen nähden osallistuminen yhteismetsän päätöksentekoon on hiipunut silmiinpistävän pieneksi. Osakaskokouksessa oli paikalla vain 29 henkilöä, mikä tiettävästi oli pohjanoteeraus yhteismetsän historiassa.
Kuusamon yhteismetsä on pinta-alaltaan Suomen suurin, 91 400 hehtaaria. Metsämaata pinta-alasta on 62 900 hehtaaria. Yhteismetsää omistavia osakastiloja on 4 168 kappaletta, joista jokaisella on äänioikeus manttaaliomistuksensa suhteessa.
Osakaskokous valitsee yhteismetsälle hoitokunnan, jota voi verrata osakeyhtiön hallitukseen. Hoitokunta laatii strategian ja toimintasuunnitelman, jonka toimeenpanosta vastaa yhteismetsän toiminnanjohtaja. Hoitokunta puolestaan on vastuussa osakkaille eli käytännössä osakaskokoukselle.
Lähes olematonta osallistumista osakaskokoukseen voi tulkita kahdesta näkökulmasta. Osakkaat ovat tyytyväisiä yhteismetsän toimintaan. Kun asiat rullaavat ja rahaa tulee, ei osakaskokoukseen osallistuminen tunnu tärkeältä. Toinen, ja hoitokunnan vakavasti pohdittava asia on, onko yhteydenpito osakkaisiin riittävää nykytilanne huomioiden.
Yhteismetsä on perustettu isojaon jälkeen vuonna 1957. Yhteismetsän osuudet ovat vaihtaneet omistajaa sukupolvien vaihtumisen myötä jo moneen kertaan. Todennäköisesti suuri osa osakkaista asuu Kuusamon ulkopuolella.
Kokousväen väheneminen ja ikääntyminen on yhteismetsän toiminnalle uhka, josta myös hoitokunnan puheenjohtaja Heikki Kallunki on huolissaan (KS 4.12.2017). Yksi keino on palkata yritysviestintään perehtynyt selvityshenkilö, joka laatii suunnitelman osakaskunnan aktivoimiseksi.