Keskivaikea muistisairaus on nykyisin noin 600 koillismaalaisen harmina ja lieviä ongelmia on lisäksi useilla sadoilla. Maailmanlaajuisesti muistisairaita on lähes 50 miljoonaa. Määrän arvioidaan kasvavan nopeasti: vuoteen 2050 mennessä sairastuneita olisi liki kolminkertainen määrä.
Torstaina esiin pompsahti kaksikin uutista muistisairauksiin liittyen. Aihe on nyt tapetilla, sillä kansainvälinen Alzheimer-tutkijoiden järjestö pitää parhaillaan konferenssia Lontoossa.
Itä-Suomen yliopisto kertoi, että Suomi on edelläkävijä muistisairauksien ennaltaehkäisyn tutkimisessa. Tutkimuksissa on huomattu, että muistin heikentymistä voi ehkäistä tehokkaalla elintapaneuvonnalla. Apua pitää saada kahden vuoden ajan ravitsemusohjauksena, liikunta- ja muistiharjoitteluna ja tukena muiden sairauksien riskien hallintaan.
Helsingin Sanomat puolestaan uutisoi lääketieteen lehti The Lancetissa julkaistusta kansainvälisen komission rarportista, jonka mukaan useampi kuin joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja. Raportti kokosi yhteen alan aiemman tutkimusnäytön.
Raportin mukaan koko elämän vaiheet vaikuttavat ihmisen riskiin sairastua muistisairauteen. Lapsena tärkeää on koulutus 15 ikävuoteen saakka. Myöhemmin elämässä pitää harrastaa mieltä virkistäviä asioita. Keski-iässä tärkeää on kuulon varjeleminen ja ylipainon sekä korkean verenpaineen välttäminen.
Eläkevuosien vihdoin koittaessa tupakointi, masennus, diabetes sekä yksinäisyys lisäävät sairastumisriskiä. Liikunta ja sosiaalinen aktiivisuus taas vähentävät riskiä.
Useat nyt isomummu- ja pappaikäiset elivät elämänsä peläten syöpää. Se oli vuosikymmeniä sitten se tauti, joka vei heiltä läheisiä. Valitettavasti se toki koitui myös usean heistä kohtaloksi.
Tämän päivän nuoret aikuiset ja keski-ikäiset taas kammoavat muistisairautta – sitä, että menettää käsityksen itsestään. Myös pitkä hoitojakso vuodeosastolla elämän ehtoolla voi huolestuttaa.
Hyvä uutinen on, että täällä länsimaissa jokaisella meistä on mahdollisuudet vaikuttaa omaan riskiinsä sairastua. Geenit ovat annetut, mutta elintapojamme voimme rukata tarpeen niin vaatiessa.
Vaikka muistisairaus pelottaa, se ei silti saisi leimata sairastuneita ihmisiä. Tauti ei tartu.