Kuusamossa syntyneistä 45 prosenttia asuu Kuusamossa edelleen. Taivalkoskella vastaava prosentti on 37,4 ja Posiolla 30,6. Keskimäärin 48 prosenttia suomalaisista asuu syntymäkunnassaan.
Erot kuntien kesken ovat suuria. Oululaisista yli 60 prosenttia on syntynyt Oulussa. Pelkosenniemellä syntyneistä vain viidennes asuu edelleen Pelkosenniemellä. Tiedot käyvät ilmi Helsingin Sanomien Tilastokeskukselta keräämästä aineistosta.
Mainitut luvut ovat yksi tapa tarkastella muuttoliikkeen suuntaan. Se suuntautuu pohjoisesta ja idästä kohti länttä ja etelää. Koillismaa kuuluu menettäjiin, vaikkakin Kuusamo on menettänyt vähemmän väestöstään kuin syrjäseudut keskimäärin.
Tilastokeskus ennustaa työikäisen väestön määrän vähenevän Koillismaalla merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Kuusamossa työikäisten määrä vähenee noin 30 prosenttia, Taivalkoskella kolmanneksen ja Posiolla yli kolmanneksen. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että työpaikkoja avautuu. Kuusamossa arvio on 800 seuraavan viiden vuoden aikana.
Väestötutkija Timo Aro huomauttaa Hesarin haastattelussa, että Suomella ei ole tietoa, miten alueellinen eriytyminen vaikuttaa maan talouteen ja ihmisiin. Tällaiselle tilanne- ja tulevaisuuskuvalle olisi huutava tarve. Jos tutkimus tehtäisiin, päästäisiin puhumaan kaupungistumisen hyvistä ja huonoista puolista faktapohjalta ilman hedelmätöntä inttämistä. Selvitystyö antaisi pohjan uudelle aluepolitiikalle, joka kattaisi sekä kaupungin että maaseudun.
Kymmenen vuoden päästä eläkeläisten määrä ohittaa nuorten työikäisten (ikävuodet 18-40) määrän maassamme. Ilman nykyistä suurempaa maahanmuuttoa työikäisen väestön määrä jatkaa laskuaan Suomessa vuoteen 2030 saakka, jonka jälkeen se elpyisi hetkeksi. Ennusteessa oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 17 000 henkeä vuosittain, mikä sekään ei riitä pysäyttämään työikäisen väestön vähenemistä.