Kuusamossa peruskouluikäisten määrän väheneminen on pysähtynyt ja asettunut noin puoleentoista tuhanteen oppilaaseen. Tämä on hyvä uutinen, mutta koulut eivät pullistele oppilaita takavuosien malliin. Verrattuna 1990-lukuun ikäluokat ovat lähes puolittuneet.
Kuusamo teki päätöksen ottaa noin 30 kiintiöpakolaista. Tulivat ovat todennäköisesti perheitä. Kongolaiset kiintiöpakolaiset saapuivat perhekunnittain syksyllä 2015.
Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut ottamaan 750 kiintiöpakolaista vuodessa. Kyse on siitä, mihin kuntaan heidät sijoitetaan. Kuusamossa asuu tällä hetkellä noin 50 pakolaistaustaista ihmistä. Kuusamo on hoitanut heidän kotouttamistaan mallikkaasti, joten ely-keskuksen pyyntö uusien kiintiöpakolaisten ottamisesta ei tullut yllätyksenä.
Kuusamolla on kaikki edellytykset hoitaa osa Suomen kansainvälisestä kiintiöpakolaisvelvoitteesta jatkossakin. Valtio korvaa kotouttamisesta aiheutuneet kulut kaupungille.
Syksyllä 2015 perustettiin Nilonkankaan alakoululle maahanmuuttajalapsille valmistavan opetuksen ryhmä eli tuttavallisemmin Valo-luokka. Valmistava opetus kestää tuhat tuntia, jonka jälkeen oppilaat siirtyvät yleisopetuksen ryhmiin.
Kuusamossa on valmiiksi ammattitaitoa maahanmuuttajalasten opettamiseen. Monessa kasvukeskuksessa opetuksen resurssit alkaen tiloista ovat tiukalla. Kuusamossa maahanmuuttajalapset turvaavat myös kantasuomalaisten lasten opetusresursseja ja opettajien työpaikkoja.
Kun järjestelmä on luotu, olisi järkevää, että kiintiöpakolaisten ryhmä otettaisiin Kuusamoon vuoden kahden välein. Sillä turvattaisiin omalta osaltaan oppilasmäärän säilyminen ja jopa kasvu.
Olisi kaikin puolin suotuisaa, että kansainvälisyyttä tavoittelevassa Kuusamossa lapsien määrä kääntyisi nousuun, eikä väestön harmaantuminen jatku, kuten niin monessa maaseutukunnassa Suomessa. Tässä on yksi valinnan paikka.