Yhä useampi yritys ilmoittaa osaavan työvoiman saatavuuden suurimmaksi toimintansa kasvua rajaavaksi tekijäksi. Asia tulee esille Elinkeinoelämän keskusliiton viimeisimmästä suhdannebarometristä. Uutinen olisi hyvä, jos sen voisi suoraa siirtää koskettamaan myös Koillismaata. Pohjoiseen ja itään koko Suomea kuvaavat barometrit tuntuvat osuvan vasta muutaman vuoden viiveellä, ja silloinkin huomattavasti laimeampina.
Myönteistä on kuitenkin, että osaavan työvoiman tarpeen ohella myös muuta suhdanneluvut näyttävät positiivisilta. Riittämätön kysyntä on aiemmin ollut suurin ongelma. Se tarkoittaa suomeksi heikkoa myyntiä ja lamaa. Nyt se nähdään enää yhtenä suurena ongelmana kuin työvoiman saatavuus. Myöskään rahoitusvaikeudet eivät tunnu olevan yritysten suuria ongelmia.
Periaatteessa palikat talouden nousuun pitäisi siis olla tarjolla. Koillismaalla ongelma on se, ettei täällä kuitenkin ole suuressa mittakaavassa teollisuutta, joka muualle tuo juuri sitä lisäarvoa. Telatek, Pentik, Juusto ja Pölkky ovat merkittäviä tekijöitä, mutta heidänkään yhteinen panos ei nousua alueellamme siivitä täyteen vauhtiin. Palvelut, kuten matkailu, on toimialoista se, joka myös työllistää ja tuo tuottoa alueelle, mutta sen vaikutus on sesonkiluonteista. Koillismaata nostavat alkutuotanto eli maatalous, metsät ja rakentaminen. Rakentamisen vaikutukset olisivat suuret, mikäli investointeja tapahtuisi takavuosikymmenten tapaan.
Metsät eivät Koillismaalta lopu, mutta minne ja miten puu saadaan jalostettavaksi onkin toinen juttu. Mitä pitemmälle puuta jalostetaan, sen enemmän se jättää alueelle.
Ei rakentamisen kohteet myöskään ole Koillismaalta loppuneet. Kyllä kiinteistöjä, teitä ja rakenteita tarvittaisiin. Kysymys onkin, onko rakentaminen kannattavaa ja onko tosiasiallista tarvetta. Muualla maassa rakentaminen on eri lähteiden mukaan vireytymässä tai ohittanut jo aallonharjan.
Valitettavaa on, että taloudellinen toimeliaisuus keskittyy voimakkaasti kaupunkeihin ja kaupunkiseutuihin. Koillismaalla ei kuitenkaan kannata heittää kirvestä kaivoon, vaan keskittyä vahvuuksiin ja pyrittävä nousemaan muun maan tahdissa. Kliseinen sanonta listaa vetovoimatekijöihimme luonnon ja puhtauden. Jos saisimme siihen lisättyä asumisen houkuttelevuuden ja hyvän koulutustason, olisi ainekset koossa talouden nousuun.