Satavuotiaan Suomen kunniaksi perustettu Hossan kansallispuisto on saanut osakseen huomiota valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Puiston vihki käyttöön tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolisonsa Jenni Haukion kanssa. Eduskunnan ympäristövaliokunta vieraili Kuusamossa puheenjohtajansa Satu Hassin johdolla.
Hossan avajaispäivänä nähtiin korvessa ennen näkemätön kansanjuhla.
Avajaisten pöly on laskeutunut. Mitä jäi perinnöksi? Ensinnäkin Hossa on kansallispuistonsa myötä noussut kansainvälisesti tunnetuksi. Hossan kauneutta ovat hehkuttaneet sellaiset maailmanlaajuiset julkaisut kuin Financial Times, Lonely Planet ja National Geographic.
Kansallispuiston perustamiseen saatiin valtiolta 2,5 miljoonaa euroa rahaa, jolla on kunnostettu paikkoja ja rakennettu uutta. Kivikautisista maalauksistaan tunnetun Julman Ölkyn kanjonijärven yli rakennetaan riippusilta. Reitistöjä, kuten maastopyöräreittejä, on parannettu. Yhtenä teemana on esteettömyys ja kulkemisen helppous.
Viime vuonna Hossassa vieraili 60 000 kävijää. Hossan aluetta on ollut kehittämässä yli 20 yritystä Kuusamosta, Suomussalmelta ja Taivalkoskelta. Kansallispuisto sijaitsee näiden kolmen kunnan alueella. Voi ajatella, että yhteinen Hossan kansallispuisto on symbolinen ja vihoviimeinen päätös Oulangan kansallispuiston vaihtomaista virinneelle metsäkiistalle, joka rasitti kuusamolaisten ja suomussalmelaisten välejä 1980-luvulla.
Vaikka metsien suojelu on perinteisesti herättänyt Kainuussa ja Koillismaalla ristiriitaisia tuntoja, ei Hossan kansallispuiston perustamista vastustettu näkyvästi. Yhtenä syynä lienee se, että paikallisille taattiin metsästysoikeus kansallispuistoon. Alue tunnetaan myös kalastajan paratiisina.
Koillismaa voi ylpeillä kansallispuistoillaan. Hossa on neljäs seudulla. Aiemmin on perustettu Oulangan, Riisitunturin ja Syötteen kansallispuistot.