Kuusamon perussuomalaiset ilmoitti järjestönä jäävänsä Jussi Halla-ahon riveihin, vaikka puolueen pohjoissuomalaiset kansanedustajat Pirkko Mattila ja Hanna Mäntylä loikkasivat Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmään. Kuusamon kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tapio Lämsä vakuutti paikallisjärjestön olevan Halla-ahon takana.
Kuusamon valtuustoryhmässä on mielenkiintoinen tilanne, kun ryhmän kahdesta valtuutetusta Vuokko Käsmä kuuluu sitoutumattomana perussuomalaisten valtuustoryhmään. Jääkö hän perussuomalaisiin, perustaako oman soinilaisen ryhmänsä vai liittyykö johonkin muuhun ryhmään? Sama pesänjako on tietysti edessä Taivalkoskella ja kaikissa perussuomalaisissa valtuustoryhmissä ja paikallisjärjestöissä kautta maan.
Perussuomalaisten äkillinen hajoaminen ei tule täytenä yllätyksenä. Soinilaisten ja halla-aholaisten jännite on ollut näkyvissä. Soinilaiset ponnistavat SMP:n perinnöstä, jonka populismiin nojaavana perussanomana oli olla ”köyhän kansan asialla”. Halla-aholaisten käyttövoima kumpuaa oikeistoradikaalista maahanmuuton, monikulttuurisuuden ja EU:n vastustamisesta.
Puoluehajaannuksia ovat käyneet läpi likipitäen kaikki eduskuntapuolueet sotien jälkeen. Suomen Maaseudun Puolue (SMP) lohkesi aikoinaan Maalaisliitosta eli nykyisen keskustan edeltäjästä. Demarien puoluehajaannus ajoittuu 1950-60-lukujen taitteeseen. Vasemmistoliiton edeltäjän SKDL:n ja siihen kuuluneen Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) riveissä sisäinen valtataistelu oli jatkuvaa.
Valtakunnan tasolla perussuomalaisten hajoaminen on poliittinen maanjäristys. Kuusamossa puolue pelasi itsensä katsomoon jo kuntavaaleissa. Vaaleissa tuli murskatappio. Puolueen kellokas Joukamo Kortesalmi on polttanut sillat joka suuntaan, eikä yhteistyökumppaneita löydy. Syyllisiä tilanteeseen ovat Kortesalmen mielestä muut valtuustoryhmät ja valtuutetut. Itsekritiikkiin asti miehen toimeliaisuus ei ole riittänyt. Urakka lienee liian suuri.