Viime vuodet Pohjois-Suomeen on ollut suunnitteilla useita biojalostamoja. Hankkeille on yhteistä se, että luvassa olevat investoinnit ovat jopa miljardiluokkaa, työllistävä vaikutus erittäin suuri ja kuitupuun käyttö mittavaa. Mukana investoinneissa on poikkeuksetta kiinalaista rahaa.
Näyttävimmin julkisuudessa ovat olleet Kemijärven, Paltamon ja Kemin hankkeet. Kaikilla näillä hankkeilla olisi toteutuessaan heijastusvaikutuksensa Koillismaalle. Kuitupuulle syntyisi uutta kysyntää.
Myös Kuusamoon biojalostamoa viriteltiin, mutta hanke ei ole edennyt niin pitkälle, että siitä olisi saatu tarkempaa tietoa julkisuuteen. Kaikki mainitut biojalostamosuunnitelmat tuskin toteutuvat, sillä tehtaat kilpailisivat samasta raaka-aineesta.
Vaikka tehdashankkeita kutsutaan yleisnimellä biojalostamo, niiden tuotteet ovat toisistaan poikkeavia. Lähimpänä toteutumistaan on Kemijärven tehdas, josta Heikki Nivala kertoo tämän päivän lehdessämme (KS 19.4.2018). Nivala vakuuttaa edelleen, että tehtaan rakentaminen käynnistyy tulevana kesänä, vaikka lopullinen investointipäätös on viivästynyt aiotusta tammikuusta.
Kemijärven tehtaan päätuote on perinteisen sellun lisäksi monikäyttöinen mikrokiteinen sellu. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi lääkkeiden kantoaineena ja eläinrehun raaka-aineena. Mikrosellun jalostusarvo ja sitä myöten maailmanmarkkinahinta on parempi kuin perinteisellä sellulla.
Paltamossa tarkoituksena on tehdä biotuotetta vaateteollisuuden käyttöön, tarkemmin sanottuna viskoositeollisuudelle. Kehitysyhtiö KaiCell Fibersin tavoitteena on, että investointipäätös biojalostamon rakentamisesta tehdään tämän vuoden loppuun mennessä.
Helsingin Sanomat kertoi Kemin biotehtaan olevan vastatuulessa (HS 18.4.2018). Biopolttoaineen tuotantoon liittyy epävarmuustekijöitä, jotka ovat panneet sijoittajat varovaisiksi. Miljardihankkeita ei rahoiteta tyhjän päälle.