Posion kunta teki viisi vuotta peräkkäin tappiota noin miljoona euroa vuodessa vuosikymmenen alussa. Kunta otti syömävelkaa pystyäkseen maksamaan palkat henkilöstölleen. Investointeja ei pystytty tekemään.
Vuosittain kunta oli pakotettu tekemään uuden säästöohjelman. Ja joka vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu söi tehdyt säästöt. Jatkuva säästöjen haravoiminen rassasi luottamushenkilöitä ja kunnan henkilöstöä. Veroprosentti oli tapissaan. Laskennallisesti talouden tasapainottaminen olisi vaatinut neljän prosenttiyksikön nostoa kunnallisveroon, 26 prosentin tienoille, mikä olisi ollut ylivoimaisesti kirein Suomessa.
Tilanne oli epätoivoinen. Posion ajautumista valtion syliin kriisikunnaksi tai liitoskunnaksi jonkun naapurin kanssa pidettiin varmana.
Viimeisenä vaihtoehtonaan Posio teki oman sote-uudistuksen. Se ulkoisti sotensa yksityiselle Coronarialle vuonna 2016. Henkilöstö siirtyi yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä ja entisin ehdoin.
Kunnalle sopimus on noin 2,5 miljoonaa edullisempi kuin omana työnä. Ja mikä tärkeintä: sopimus katkaisi kustannusten kasvukierteen.
Vuonna 2017 Posion kunta teki kolme miljoonaa ylijäämäisen tuloksen. Kuluvan vuoden budjetti saatettiin valmistella ja hyväksyä pitkästä aikaa ilman kriisitunnelmaa. Säästöjä ei tarvinnut etsiä, mikä on suuri helpotus henkilöstölle.
Kuntakonserni on edelleen raskaasti velkaantunut, mutta voitollinen tulos antaa mahdollisuuden velkataakan keventämiseen ja jopa investointeihin.
Posion kunnan ratkaisu osoittaa, että sote voidaan hoitaa nykyistä tehokkaammin ilman, että palvelut heikentyvät. Ajattelu alkaa, kun rahat loppuu.
Soten ulkoistamista myös vastustettiin ja epäiltiin, todennäköisesti osin ideologisista syistä. Jälkeenpäin katsottuna on vaikea nähdä mitä muuta Posion kunta olisi voinut tehdä, kuin tarttua ainoaan jäljellä olleeseen korteen.