Miten elämäsi sujuisi, jos joutuisit olemaan 72 tuntia ilman sähköjä? Suomessa on suositus, että kansalaisten pitäisi pärjätä kriisitilanteessa kolme vuorokautta omin avuin niin sanotulla kotivaralla.
Sähkön saanti on pohjoisessa ja kylmässä maassa yhteiskunnan kriittisin toiminto, koska siitä ovat riippuvaisia sekä veden että lämmön jakelu.
Laajat sähkökatkot ovat piinanneet Kainuuta ja osin Koillismaata. Koillismaalla on onneksi selvitty alle kymmenen tunnin katkoilla, mutta Kainuussa on jouduttu olemaan sähköttä vuorokausia.
Viranomaissuositus kotivarasta on syytä tuoda pontevammin julki ja kenties muuttaa määräykseksi. Laajan sähkökatkon sattuessa yhteiskunta on herkemmin polvillaan kuin kansalaiset haluavat uskoa. Yhteiskunta toimii täysin sähkön varassa. Veden tulo sekä kauppojen, pankkien ja huoltoasemien toiminta häiriintyy jo lyhyenkin sähkökatkon sattuessa.
Kaupat sulkevat ovensa, koska kassat eivät toimi. Vesitorniin ei pystytä pumppaamaan uutta vettä, joten hanaveden tulo loppuu alle vuorokaudessa. Bensapumput eivät toimi ilman sähköä.
Kotivara olisi hyvä jokaisella tarkistaa. Kotivaraan kuuluu muun muassa ruokasäilykkeitä, kuivamuonaa ja hygieniatarvikkeita. Aika monelta löytyy taskulamppu, mutta kuinka useasta taloudesta enää löytyy pattereilla toimiva ja ennen tuiki tavallinen radio? Laajassa sähkökatkoksessa kännykkämastot pimenevät muutamassa vuorokaudessa, ja radio jää ainoaksi tietolähteeksi.
Koillismaalaisilla on mahdollisuus selvitä poikkeustilanteesta paremmin kuin suurten kaupunkien asukkailla. Useimmissa pientaloissa on takka tai leivinuuni. Pakkasesta löytyy marjoja, sieniä, kalaa sekä hirven tai poronlihaa.
Kriisitilanteen iskiessä yhteiskunnan toimivuus on jokaisen kansalaisen, ei pelkästään viranomaisten vastuulla. Viranomaiset eivät voi olla joka paikassa yhtä aikaa auttamassa.