Nuorilla on halu tehdä töitä ja menestyminen kiinnostaa. Toisen asteen opiskelijoide tulevaisuuden uskoa himmentää epävarmuus jatko-opintopaikasta.
Tulokset käyvät ilmi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT:n teettämästä tutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi 11 335 nuorta suomalaisista yläkouluista, lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista.
Työ on tärkeää yhdeksälle nuorelle kymmenestä. Lähes yhtä moni odottaa työelämää innolla. Vaikka muutakin kuulee väitettävän, valtaosa nuorista ei allekirjoita ajatusta oleiluyhteiskunnasta, jossa työ ja toimeentulo voidaan eriyttää toisistaan.
Työn murros sen sijaan aiheuttaa nuorissa epävarmuutta. Uravalinta koetaan vaikeana, kun digitalisaatio ja robotisaatio myllää työelämää uuteen asentoon. Ennätyksellisen suuri joukko, jopa 30 prosenttia lukiolaisista, aikoo pitää välivuoden ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Vain noin kolmannes nuorista kokee saaneensa riittävästi ohjausta uravalintoihin opintojensa aikana. Tilanne on sama lukiolaisten ja ammattiin opiskelleiden keskuudessa.
Perinteisessä opinto-ohjauksessa oppilaitokset onnistuvat uraohjausta paremmin.
Nuorten mielestä koulu opettaa työelämätaidoista hyvin kielitaitoa ja yhteistyökykyä. Sen sijaan taloustaitoja, epävarmuuden sietämistä ja riskinottokykyä koulu onnistuu opettamaan nuorten mielestä välttävästi.
Viimeksi mainittuja taitoja tarvitaan yrittäjyydessä, jonka puolesta juhlapuheissa paasataan. Koillismaan ja muut maaseudun nuoret ottavat ensimmäisen ”yrittäjäriskin” jo opiskelemaan lähtiessään. Lapsuudenkoti jää taakse toisin kuin kaupunkilaisnuorilla, jotka pystyvät tukeutumaan vanhempiinsa paljon tiiviimmin.
Kaikkea vastuuta nuorten tukemisessa ei tietysti voi, eikä saa kaataa koulun niskaan. Kodeilla on päävastuu tukea lastaan elämän valinnoissa ja epävarmuuden sietämistä. Koulu ja yhteiskunta antavat tukea.