Kuusamon uudeksi yhdyskuntajohtajaksi tarvitaan henkilö, jolta löytyy paitsi osaamista, myös kovaa paineensietokykyä. Kun jälkiä katsoo, jättää uusiin tehtäviin siirtyvä Mika Mankinen suuret saappaat täytettäväksi.
Viimeisen kymmenen vuoden suurponnistuksia ovat olleet Länsi-Rukan rakentaminen ja koko kaupungin maankäyttöä ohjaavan strategisen yleiskaavan hyväksyminen. Mankinen oli kaupungin virkamiehistä keskeinen henkilö molemmissa Kuusamon kannalta merkittävissä asioissa.
Länsi-Rukan rakentaminen mahdollistui, kun yhteen saatiin sovitettua kolmen osapuolen edut: kaupungin (veronmaksajien), maanomistajan (Metsähallitus) ja alueen yrittäjien. Kaupunki kaavoitti alueen ja neuvotteli sopimuksen maanomistajilta perittävistä maankäyttökorvauksista. Maankäyttökorvauksilla rahoitettiin Rukan parkkihallin ja muun infrastruktuurin rakentamista. Vuokravelvoitteen ansiosta Rukan parkkihalli on ollut jo vuosia kaupungille voitollinen.
Mankinen ehti ennen lähtöään neuvotella Itä-Rukan sopimuksen, joka sekin on edullinen veronmaksajille. Luo työtä ja toimeentuloa.
Strateginen yleiskaava hyväksyttiin lopulta vuosien väännön jälkeen valtuustossa yksimielisesti. Kuuluisin osa kaavaa on ”ankka-malli”, jolla rajataan kaivostoiminta ulos matkailulle tärkeiltä alueilta.
Maankäyttöön liittyy aina intohimoja, koska kyse on rahasta sekä monista, usein ristikkäisistä intresseistä. Mankisen seuraajalle jää isoja kysymyksiä valmisteltavaksi: Maaningan tuulipuisto, Tatangin-Koukkulammen kaava ja teollisuusalueen laajentaminen sisältäen jätevedenpuhdistamon ja mahdollisen biojalostamon ja muuta teollista toimintaa. Kaupungin rooli on toimia yritystoiminnan mahdollistajana.
Kuusamon onni on, että suurhankkeita on vireillä. Monessa kunnassa elinkeinopolitiikasta ja kaavoituksesta ei tarvitse keskustella, koska mitään ei tapahdu. Niin kauan kuin on yritystä, on myös mahdollisuus onnistua.