Koillismaan luterilaisin kunta on Taivalkoski. Taivalkosken 4 133 asukkaasta 89,4 prosenttia kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Taivalkoski on yksi Suomen luterilaisimmista kunnista. Suomen kunnista kirkolla on suhteellisesti eniten jäseniä Perhossa, jossa 93,4 prosenttia kuntalaisista kuuluu kirkkoon.
Valtakunnallisessa vertailussa Kuusamo ja Posio ovat nekin hyvin luterilaisia. Kuusamossa kirkkoon kuuluu 86,4 prosenttia ja Posiolla 86,2 prosenttia kuntalaisista. Koko Suomen väestöstä vajaat 72 prosenttia kuuluu kirkkoon.
Lasten kastaminen kirkkoon on yleisempää kuin kirkkoon kuuluminen. Kuusamolaisvauvoista 94 prosenttia lapsista kastetaan kirkon jäseniksi. Posion (92,3) ja Taivalkosken (90,0) luvut ovat samaa luokkaa.
Lapsikasteen yleisyyttä voi tulkita siten, että luterilaisuus elää kulttuuriperinnössä, vaikka uskonnollisuus olisi perheessä niukkaa. Lapsi voidaan kastaa kirkon jäseneksi, mikäli jompikumpi vanhemmista kuuluu kirkkoon.
Luterilaisuuden kannatus on vahvinta Pohjanmaalla sekä Keski- ja Pohjois-Suomessa. Kirkon herätysliikkeet ovat vahvoja näillä alueilla. Koillismaa on lestadiolaisuuden vankkoja tukialueita.
Toinen selittävä tekijä on väestön ikärakenne. Mitä vanhempi ihminen, sitä todennäköisemmin hän kuuluu kirkkoon. Ylen tekemän selvityksen mukaan todennäköisyys kannattaa luterilaisia näkemyksiä on suurempi, jos henkilö on syntynyt ennen vuotta 1960 ja varsinkin, jos hän on tuloiltaan vähintään keskiluokassa.
Koillismaalla yli 80-vuotiaista kirkon jäseniä ovat lähes kaikki. Mikä on kirkon kannatus vastaavassa ikäluokassa 30-40 vuoden päästä, kun nykyiset keski-ikäiset ovat vanhuksia?
Taivalkoskella 70 prosenttia 30-34-vuotiaista kuuluu kirkkoon, Kuusamossa kolme neljästä. Kirkon kannalta katsottuna on oleellista, onnistuuko se tavoittamaan nuoret aikuiset uudelleen rippikoulun jälkeen. Yhtenäiskulttuuriin ei ole paluuta.