Kun matkailija kysyy, millaista kotikunnassasi Kuusamossa, Posiolla tai Taivalkoskella on elää ja asua, mitä vastaat? Nouseeko peukalo ylös vai kääntyykö alas? Kerrotko kotiseutusi kauniista luonnosta, viihtyisästä asumisesta ja hyvistä palveluista? Vai moititko kaikkia ja kaikkea?
Ihmiset arvostavat mielipidettä, jonka uskovat olevan aito. Kaupunkien mainetta tutkineen Timo Halosen mukaan tavallisten ihmisten puhe kotikunnastaan on ensiarvoisen tärkeää. Halonen on Kuusamon edellinen kaupunginjohtaja. Hän ottaa esimerkiksi Kuusamon strategisen tavoitteen olla luontokaupunki. Jos taksikuski sanoo takapenkille istahtaneelle matkustajalle, että se on vain herrojen hokemaa, se jää totuutena elämään (KS 3.1.2017).
Brändi voidaan tehdä, imago rakentaa, mutta maine ansaitaan. Maineen saavuttaminen kestää vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja. Kuusamo alkoi tulla kuuluisaksi luonnostaan 1800-luvun jälkipuoliskolta. Keskeisenä maineen luojina olivat taiteilijat, esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela maalauksineen.
Koillismaalaiset voivat vaikuttaa kotikuntiensa maineeseen, mutta eivät päätä siitä. Kuusamo on luontokaupunki vain, jos matkailijat ja muut ulkopaikkakuntalaiset kokevat maineen olevan totta.
Kittilä on viime ajat virunut kielteisessä julkisuudessa kunnan päätöksenteon sotkujen vuoksi. Onko tällä vaikutusta paikkakunnan matkailuun. Tuskin, sillä matkailijan kannalta oleellista ovat palvelut ja luonto, ei kunnan päätöksenteko. Sen sijaan kohu saattaa vaikuttaa Kittilän maineeseen asuinpaikkakuntana, ainakin hetkellisesti.
Hyvä maine kestää kolhuja, kunhan asiat jossain vaiheessa ratkeavat. Kuusamo oli usean vuoden ajan otsikoissa kaivoskiistansa takia. Se ei onneksi vetänyt lokaan Kuusamon matkailua, joka on vahvassa kasvussa, kuten on koko Pohjois-Suomen matkailu. Vuokatti kesti Talvivaara-kohun, joka sekin on laantumaan päin.