Kuusamon työttömyysprosentti on lähes historiallisen alhainen: 9,9. Työttömiä on vähemmän kuin maassa keskimäärin ja vähemmän kuin maakuntakeskus Oulussa (13,0). Työpaikkoja oli helmikuun lopussa auki 161, kun samaan aikaan työttömiä oli 662.
Työttömien määrä on vähentynyt viidellä sadalla vuodesta 2014.
Lisää ilonaiheita. Yrityksiltä kerätyn tiedon mukaan seuraavien viiden vuoden aikana eri toimialoille avautuu 800 työpaikkaa.
Työttömyyden lasku johtuu osin eläköitymisestä. Työvoiman määrä oli vuoden vaihteessa 6 674 henkilöä, mikä on 379 vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Samaan aikaan työssä olevien määrä on kasvanut 118 työllisellä. Kuusamossa on työllisiä 6 012 henkilöä.
Kun puhutaan Kuusamon tuhannen uuden työpaikan tavoitteesta, tarkoitetaan juuri työllisten määrän kasvua, joka siis on 118. Tavoitteeseen on vielä matkaa, mutta suunta on oikea.
Työmarkkinat elävät koko ajan. Työpaikkoja kuolee ja uusia syntyy tilalle.
Toimialoista matkailu (+300) ja metsäala (+200) kertovat suurimmasta työvoiman tarpeen kasvusta seuraavan viiden vuoden aikana. Tarpeesta osa johtuu toimialojen liikevaihdon kasvusta, osa eläköitymisestä.
Koillismaa on historiallisen murroksen äärellä. Tärkeintä on huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta alueen elinkeinoelämälle. Jos tekijöitä ei löydy omalta työssäkäyntialueelta, on heitä pystyttävä houkuttelemaan muualta, tarvittaessa ulkomaita myöten.
Paljon puhuttu työvoimapula ei tästä näkyvästi pahene. Jos ammattitaitoisten tekijöiden määrä muodostuu pullonkaulaksi, yritykset sopeuttavat kasvutavoitteensa: jättävät suunnittelemansa laajennuksen tekemättä, siirtävät tuotantoaan muualle tai jopa lopettavat yritystoiminnan.
Ongelma on yhteinen koko Suomessa. Edelleen liian harva pk-yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen. Yritysten kasvuhakuisuutta tulisi tukea kaikin keinoin hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi.