Työssä käyvistä noin kahdella viidestä on mahdollisuus tehdä etätyötä. Asia käy ilmi tietoliikenneyhtiö DNA:n tekemästä selvityksestä.
Etätyön tekeminen on yleistynyt hurjasti. Vuonna 1990 kaksi prosenttia palkansaajista oli sopinut työnantajansa kanssa mahdollisuudesta tehdä osa työpäivistään etätyönä.
Maailmalla on yleistynyt ilmiö, jossa tietotyöntekijät reissaavat mielenkiintoisista matkakohteista toiseen ja ansaitsevat elantonsa tekemällä samalla työtä. Puhutaan digitaalisista nomadeista, joiden elämäntapa on uudella tavalla liikkuva. Työ seuraa mukana maailmalla.
Useimmilla tietotyöläisillä etätyö tarkoittaa muutamien päivien jaksoja, jolloin työ tehdään kotoa, mökiltä tai hotellihuoneesta. Työyhteisöstä ei haluta kokonaan luopua. Työkaverit ovat keskeinen osa työn mielekkyyttä ja työssä viihtymistä.
Kuusamo ja Ruka ovat leimallisesti lomapaikkoja. Työelämän muuttuessa on syytä pohtia, voisivatko ne olla nykyistä enemmän työn tekemisen paikkoja.
Olisiko Rukalla tai Kuusamon taajamassa kysyntää toimistohotellille? Paikalle, jossa tietotyöläiset voisivat käydä tekemässä etätyötä. Parhaimmillaan toimistohotellista voisi muodostua mielenkiintoinen yhteisö, jossa kohtaisivat ihmiset eri aloilta ja eri puolilta Suomea ja maailmaa.
Kuusamo on muutakin kuin paikkakunnalla vakituisesti asuva väestö. Kuusamolaisuuden käsitettä on syytä määrätietoisesti laajentaa. Vapaa-ajanasukkaat ovat kiinteä osa Kuusamo-yhteisöä, vaikka heidän kirjansa ovat muualla.
Jos loma-asunnon omistavat vapaa-ajan asukkaat voisivat tehdä paikkakunnalla luontevasti töitä nykyistä enemmän, heidän mahdollisuutensa asua Kuusamossa laajenee.
Pelkkään väkilukuun tuijottaminen on vanhanaikainen tapa mitata paikkakunnan vireyttä. Digitaalinen maailma ei tunnusta kuntarajoja. Kysymys on siitä, kuinka Kuusamo ja Koillismaa pystyy vastaamaan työn murrokseen.