Kuusamon kaupungilla oli viisi laihaa vuotta, joita seurasi viisi lihavaa vuotta. Kaupunki teki tappiollisen tilinpäätöksen vuosina 2008-2012. Vuosina 2013-2017 tilinpäätös on ollut voitollinen.
Viidessä vuodessa kaupungin taseeseen kertyi noin kymmenen miljoonaa euroa aiemman kuuden miljoonan päälle. Eilen kaupunki julkisti tuloksen, joka on 1,4 miljoonaa ylijäämäinen.
Tarkasteluun on syytä ottaa mukaan kaupungin omistamat tytäryhtiöt, joihin kuuluu muun muassa Kuusamon vuokratalot. Näin tehtäessä luvut eivät näytä yhtä valoisalta kuin pelkkää kaupungin tilinpäätöstä tarkasteltaessa. Konsernitaseessa on ylijäämää 21 miljoonaa. Konsernin lainakanta oli vuoden lopussa 55 miljoonaa.
Ennusteen mukaan kaupungin tulos on lievästi, noin puoli miljoonaa, tappiollinen vuosina 2018-2020. Kuusamo on investoinut vauhdilla viime vuodet, mutta suurimman investointisuman pitäisi olla hetkeksi takana.
Kaupunkikonsernin lainakanta kasvaa 60 miljoonaan tänä vuonna, mutta lainamäärän kasvun ennustetaan tasaantuvan. Lainakanta on kasvanut noin kymmenellä miljoonalla vuosikymmenen taitteesta.
Kaupungin tulevissa investoinneissa on syytä olla vahva elinkeinopoliittinen ulottuvuus. Eli perustoimintojen lisäksi investoinnit kannattaa valita siten, että ne tukevat aluetalouden kasvua, mikä puolestaan tuo työpaikkoja ja lisää verotuloja.
Yhteen laskien Kuusamon kaupungin taloudellinen tilanne on hyvä. Sekä kaupungin että kaupunkikonsernin lainamäärä jää alle maan keskiarvon.
Kaikessa tulevien vuosien suunnittelussa pitää ottaa huomioon maakunta- ja sote-uudistus. Kuusamon kaupungin budjetista yli puolet lähtee maakunnalle, samoin menot eli nykyisen perusturvan tehtävät. Velat ja kiinteistöt jäävät.
Uusien sote-kiinteistöjen rakentamiseen on syytä suhtautua varauksellisesti. Maakunta vuokraa siirtymäajan jälkeen kunnilta vain ne kiinteistöt, joita katsoo tarvitsevansa.