Mainos

Pää­kop­pa kuntoon ris­ti­koi­ta rat­ko­mal­la

-

Jo maalaisjärjellä voi ajatella, että sanaristikkoharrastus tuottaa paitsi huvia, myös hyötyä. Paljon ristikoita ratkoneet ovat varmasti samaa mieltä kokemustensa perusteella. Mutta onpa asialle tieteellistäkin pohjaa.

Britannian Alzheimer-liiton rahoittamassa ja Exeterin yliopistossa sekä Lontoon Kings Collegessa toteutetussa tutkimuksessa kävi ilmi, että ristikoiden ratkomisesta on hyötyä muistisairauksien kuten dementian ennaltaehkäisyssä.

Viimevuotinen tutkimus osoitti, että ristikoita ja muita sanapelejä harrastavien muisti ja päättelykyky ovat huomattavasti terävämpiä varttuneemman väen keskuudessa. Ikääntyneiden ratkojien aivotoiminta oli testituloksissa kymmenen vuotta nuorempiensa tasolla.

Ristikoiden rustaamisen vaikutusta muistiin on analysoitu myös amerikkalaisessa Berkeleyn yliopistossa. Tämäkin tutkimus puolsi ratkomisen voivan ehkäistä riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.

Suomalaiset ristikot ainoita laatuaan

Ristikkoharrastus ei ole tämän päivän Suomessa pelkkä eläkeläisten ajanviete sen enempää kuin vesijuoksu tai villasukkien kutominen. Kenen tahansa kannattaa aloittaa ratkominen, ja se jos mikä on helposti tehty.

Kauppojen lehtihyllyistä löytyy varaa valita omansa ristikkolehtien paljoudesta. Muualla maailmassa, kuten vaikkapa Ruotsissa tai Englannissa lehtivalikoima ei ole läheskään yhtä suuri. Se johtuu siitä, että suomalaiset ristikot ovat erilaisia ja sanalla sanoen parempia ja suositumpia kuin missään muualla.

Suomalaiselle ristikolle on ominaista piirrosvihjeet, joiden vuoksi tehtävistä käytetään nimitystä kuvaristikko. Sanallisten ohessa piirretyt vihjeet ratkaisusanoille antavat kokonaisuudelle myös miellyttävän ulkoasun, etenkin kun ristikoiden pääkuvina käytetään lisäksi hauskoja pilapiirroksia, kuten Jalmarin Helpot Plusristikot -lehdessä. Piirrosvihjeitä tiirailemalla hahmotuskykykin säilyy kunnossa.

Niin ikään suomenkieliset ristikot ovat rakenteeltaan ja sanastoltaan muita laadukkaampia, koska ajan saatossa vakiintuneen käytännön mukaisesti ne eivät yleensä sisällä alle neljäkirjaimisia sanoja, mikä luo tehtävästä ratkojan kannalta antoisamman kokemuksen. Ristikoille on kehittynyt muitakin laadun takaavia sääntöjä, joita laatijat noudattavat.

Mikä ristikkolehti sopii juuri minulle?

Suomessa myydään eniten ristikkolehtiä, joiden tehtävien vaikeustaso on helppo. Suosituimpien helppojen ristikkolehtien joukossa on pitänyt pintansa oululaisen, Suomen suurimman ristikkokustantajan Kolmiokirjan julkaisema Matin Helpot Ristikot jo yli 38 vuoden ajan. Uudempia haluttuja lehtiä ovat hauskat Ristikko-Leijona ja Helpot Lempi-Extra runsaine ja monipuolisine 52-sivuisine sisältöineen.

Helpoissa ristikoissa ratkojia kiehtoo onnistumisen ilo ja tehtävien sopiminen rauhalliseen elämäntyyliin. Monille helpon ristikon ratkominen on esimerkiksi aamukahvipöydän rutiini, joka antaa mukavasti potkua arjen askareisiin.

Vaikeammista ristikoista löytyy astetta enemmän yleistietoa ja laatijoiden luovuutta. Visaiset ristikot tarjoavat oikein kunnollista aivojumppaa, mutta sitäkin suuremmin opein ja oivalluksin. Siksi vaikeimmilla tehtävillä on oma, aktiivinen ratkojakuntansa.

Ristikkolehdistä Joutsen-Ristikot ja Ristikko-Mestari ovat oivia valintoja vaikeampiin tehtäviin tutustuville. 48-vuotias Iisakin Ristikot on puolestaan visaisten lehtien klassikko, jonka tehtävissä riittää pähkäiltävää parhaillekin ratkojille.

Ristikkogurun ratkontavinkit

Koulutuspalveluita tarjoavan ja tutkimustyötä tekevän Ristikkoakatemian perustaja Antti Skyttä on laatinut ristikoita kohta 50 vuoden ajan. Myös ristikoiden ratkominen Skytälle maistuu – parhaimpina aikoina hän on ratkonut nelisen tuhatta tehtävää vuosittain.

Antti Skyttä paljastaa vinkkinsä aloittelevalle ristikonratkojalle lähtien liikkeelle suomen kielen sanojen synonyymien eli samamerkityksisyyksien sekä taivutuksen osaamisesta ja sen kehittämisestä. Varsinaisen ratkomisen Skyttä aloittaisi lyhyistä vastaussanoista ja lisäämällä monikoiden (T) ja verbien viimeiset kirjaimet (A tai Ä) paikoilleen. Verbit esiintyvät suomalaisissa ristikoissa aina perusmuodossaan.

Ristikon ongelmakohdissa Antti Skyttä neuvoo selvittämään tarkkaan, mitä piirrosvihjeet pitävät sisällään ja tarkistamaan, onko lukenut ja ymmärtänyt sanalliset vihjeet oikein. – Jumittunutta kohtaa täytyy purkaa riittävän paljon auki, hän toteaa.

Viimeisinä vaihtoehtoina Skyttä kehottaa etsimään apua virallisista sanakirjoista ja internetistä, tai ehkäpä ”kilauttamaan kaverille”. Helpoin tapa on tietysti tarkistaa ristikon oikea ratkaisu, jos sellainen on käytettävissä. Joissakin ristikkolehdissä, kuten Ristikkosuosikeissa tehtävien ratkaisut ovat lehdessä mukana, mikä helpottaa ratkomisen harjoittelua vasta-alkajille.

Tilaa oma ristikkolehtesi verkkokaupasta www.kolmiokirja.fi