Pää­ta­loa eri kan­til­ta - juh­la­se­mi­naa­ri veti au­di­to­rion täyteen

Matti Puolitaival ja Jouko Knuutinen tietokilpailun tuoksinnassa. Kilpailu käytiin huumorimielellä mutta rehdisti. Juhlasemiaarissa tupa oli täysi
Matti Puolitaival ja Jouko Knuutinen tietokilpailun tuoksinnassa. Kilpailu käytiin huumorimielellä mutta rehdisti.
Matti Puolitaival ja Jouko Knuutinen tietokilpailun tuoksinnassa. Kilpailu käytiin huumorimielellä mutta rehdisti.

Perjantain juhlaseminaariin oli onnistuttu jälleen kerran haalimaan loistoluokan puhujat, jotka kukin käsittelivät Kalle Päätalon tuotantoa ja hänen henkilökohtaista elämäänsä monelta eri kantilta. Filosofian tohtori Sari Keskimaa paneutui luennossaan kieleen ja murteisiin, kirjailija Karoliina Timonen Päätalon Iijoki-sarjassa esiintyviin taivalkoskelaisiin naisiin ja sisätautiopin emeritusprofessori Jukka Mustonen lääketieteesiin kysymyksiin Päätalon tuotannossa.

Keskimaa on väitellyt viime syksynä Oulun yliopistossa aiheenaan kieli ja Iijoki-sarja.

– Vastaväittäjistäni kukaan ei ollut aikaisemmin lukenut Päätaloa, joten sainpahan siinä sivussa taas muutaman Päätalo-lukijan lisää, hauskutti Keskimaa.

Hänen mukaansa kaikilla ihmisillä on erilaisia puhetapoja riippuen tilanteesta, missä ja kenen kanssa hän puhuu.

– Kalle tarkkaili erilaisten ihmisten puhetapoja. Kotona ja muussa lähipiirissä puhuttiin Taivalkosken murretta ja kiroiltiin paljon. Opettajilla puolestaan oli oma kielensä samoin kuin uskovaisilla. Armeijassa vastaan tuli taas erilaista puhetta. Rakennusmestariksi opiskellessaan hän oppi kirjakielen. Kirjoissaan Päätalo hyödynsi näitä kaikkia puhetapoja.

Kun Päätalo oli valmis rakennusmestari ja kollegat kehottivat sinuttelemaan, koska oltiin samanarvoisia.

– Se oli Kallelle aluksi vaikeaa, Keskimaa kertoi.

Keskimaan mukaan Oulun murretta, joka kuuluu läntisiin murteisiin, on pidetty muualla Suomessa hienostelevana. Aluksi Kallekin piti koillismaalaisten murretta muita murteita huonompana, mutta koskaan hän ei sitä unohtanut.

– Kotiseudun murre palaa yleensä ihmisen puheeseen, kun hän tulee kotiseudulleen. Niin oli Kallenkin kohdalla, Keskimaa kertoi.

Kirjailijan tytär Riitta Päätalo kertoi, että kotona isä puhui jotakuinkin kirjakieltä.

– Mitä nyt joskus toki pilkahti hi-pääte kuten esimerkiksi sanassa itehi.

Kaiken kaikkiaan Suomessa murre-erot ovat vuosien kuluessa tasoittuneet. Keskimaan mukaan on hyvä asia, että nykyään eri murteita on alettu uudelleen arvostaa ja monet julkisuuden henkilötkin uskaltavat ottaa asioihin kantaa omalla murteellaan.

Karoliina Timonen puhui juhlaseminaarissa Kalle Päätalon tärkeistä taivalkoskelaisista naisista, joista hän on kirjoittanut kirjan, joka ilmestyy elokuussa. Siitä on juttu Koillismaan viime perjantain lehdessä. Jukka Mustonen puolestaan valotti terveysnäkökulmaa Päätalon ja Iijoki-sarjan näkökulmasta. Kaikki luennoitsijat olivat parasta mahdollista luokkaa.

Perjantaina käytiin myös tietokilpailu päätalon tuotannosta. Kymmenen kysymystä oli laatinut Matti Puolitaival. Kilpailijoita oli viisi. Kilpailun voitti Veijo Toivanen, toiseksi tuli Maija Saviniemi ja kolmas oli Kalevi Lahti. Kilpailijoita oli viisi ja kysymykset olivat sekä kilpailijoiden että runsaslukuisen yleisön mielestä vaikeita.