Kalle Päätalon elämänkaari alkoi vuonna 1919 kaksi vuotta aiemmin itsenäistyneen Suomen ensiaskelissa. Hänen elämänsä päättyi vuonna 2000 Suomen ollessa EU-jäsenyytensä kynnyksellä. Kalle Päätalo tarkkaili, tutki ja tallensi vuosikymmenien ajan eri aikakausien ilmiöitä ja tapahtumia yksilön, kyläyhteisön, työyhteisön sekä maaseudun ja kaupunkien asukkaiden näkökulmasta. Muistiinpanoista ja tiedonkeruusta syntyi 43 kirjaa, joiden sivuille kadonnut maailma tallentui taiteen keinoin tietopaketiksi tämän päivän lukijoille.
Päätaloviikon maanantaista 3.7. lähtien vuoden 2019 Päätaloviikkoon saakka Päätalo-keskuksen näyttelyssä tuodaan esille näkökulmia Kalle Päätalon rooliin historiankirjoittajana. Näyttely on samalla katsaus itsenäisen Suomen vaiheisiin, sen murrosaikoihin ja kehitykseen. Näyttelyn vitriinit ja valokuvakehykset täyttyvät aiheista, joita Kalle käsitteli kirjoissaan.
Ensimmäinen vitriini on omistettu teemalle Minun Päätaloni. Vitriini koostuu Riitta Päätalon vuonna 2016 luovuttamasta arkistoaineistosta. Vitriinissä ja sitä täydentävissä kuvatauluissa käsitellään aihepiirejä Kalle ja Kekkonen sekä Kalle ja perhe. Lisäksi nälkäaika, pula-ajat, metsätyöt, sota-aika, jälleenrakennus, maalta- ja maastamuutto, kansanparannus ja vanhat työtavat sekä Päätalon menetelmät historiatiedon keräämisessä tulevat näyttelyssä esille. Kirjastohuoneessa on nähtävänä dokumentti Riitun poika Kalle.
Näyttely avoinna avoinna ympäri vuoden ja Päätalo-viikolla pidennetyin aukioloin ma-pe klo 10-18 ja la-su klo 10-16.
Lauantaina 8.7. klo 12 Päätalo-instituutti ja Kalle Päätalo –seura ry järjestävät yhteistyössä Päätalo-keskuksessa yläkoulun juhlasalissa samasta teemasta Kalle Päätalo historiankirjoittajana –seminaarin.
Tilaisuus on samalla Lukijatapahtuma ja Päätaloviikon pääjuhla. Seminaarissa tohtori Ritva Ylönen pohtii kirjallisuudentutkijan näkökulmasta sitä, mahtuuko Iijoki-sarja historiallisen romaanin tai dokumenttiromaanin lajimääritelmiin. Hän tarkastelee myös sitä, mikä merkitys Päätalon teosten lajimäärittelyllä oli ja on hänen teostensa vastaanottoon.
Historioitsija Teemu Keskisarja pohtii Päätalon otetta metsäteollisuuden läpimurtoon ja 1930-luvun suureen lamaan.
Emeritusprofessori Jouko Vahtolan aihe on sotatiellä Päätalon völjyssä.
Sekä näyttely että seminaari ovat osa Suomi 100-juhlavuoden ohjelmaa.
