Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan valtaosa Suomen johtavista luottamushenkilöistä suhtautuu myönteisesti luottamushenkilöiden velvollisuuteen ilmoittaa sidonnaisuuksistaan. Vuonna 2013 tehtyyn kyselyyn vastasi 398 luottamushenkilöä 219 eri kunnasta. Kysely lähetettiin valtuustojen puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille.
Luottamushenkilöiden toive on tulossa lakiin huhtikuussa 2017 järjestettävien kuntavaalien jälkeen. Useissa kunnissa sidonnaisuusilmoitukset on otettu käyttöön, vaikka laki ei siihen vielä velvoita.
Koillismaan kuntien on syytä liittyä edelläkävijöiden joukkoon asiassa. Kuusamossa aloitteen vapaaehtoisten sidonnaisuusilmoitusten tekemisestä teki valtuutettu Joukamo Kortesalmi (ps).
Sidonnaisuuksien ilmoittaminen lisää politiikan läpinäkyvyyttä. Sidonnaisuuksien ilmoittamisessa ei ole isoa vaivaa. Käytännössä kyseessä on listaus siitä, missä kaikessa luottamushenkilö on mukana päättäjänä.
Sidonnaisuuksia ovat esimerkiksi jäsenyys yritysten hallituksissa, muut kuin kunnalliset luottamustoimet ja jäsenyys kaupungin omistamien yhtiöiden luottamuselimissä. Sidonnaisuuksiin lasketaan myös liike- ja sijoitustoimintaa varten hankitut merkittävät omistusosuudet.
Sidonnaisuudet eivät ole mikään valtuutetun syntilista. On luonnollista, että kyvykkäät ja yhteiskunnallisesti aktiiviset kansalaiset toimivat useissa tehtävissä. Mutta on reilua kertoa siitä äänestäjille ennen vaaleja.
Sidonnaisuudet ovat eri asia kuin luottamushenkilön esteellisyys, josta on jo kuntalaissa tarkat säädökset. Esteellisyyssäädökset estävät luottamushenkilöä tai virkamiestä päättämästä asioista, joihin heillä on voimakas oma intressi.
Kuntien tehtäväkenttä pienenee merkittävästi, kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy maakuntavetoiseksi sote-uudistuksen myötä. Uudistuksen myötä yli puolet Koillismaan kuntien budjeteista häipyy. Kun soten osalta hallinto siirtyy kauemmas, on jäljelle jäävää lähidemokratiaa vahvistettava kaikin keinoin.