Kuusamon kaupunginvaltuustossa käytiin erikoinen keskustelu, jossa harmiteltiin pienpuolueiden vaikutusvallan vähenemistä valtuuston paikkamäärän pienentyessä.
Ajatus on perin nurinkurinen. Kuntavaalit käydään vasta huhtikuussa 2017. Yhtään valtuustopaikkaa ei ole vielä jaettu. Lähtökohtaisesti demokratiassa ei ole pien- tai suurpuolueita.
Kuusamon valtuuston tämänhetkistä pienpuoluetta SDP:tä edustava Leena Mustonen piti asiassa tolkun puheenvuoron. Hän muistutti puolueiden vaalityön ratkaisevan. Mitä enemmän ääniä puolue saa, sitä enemmän se saa paikkoja valtuustoon, hallitukseen ja lautakuntiin. Jokainen puolue tai valtuustoon pyrkivä ryhmittymä pyrkii maksimoimaan kannatuksensa ja sitä myöten paikkamääränsä valtuustossa.
Kaupunginhallitus käyttää suurta valmistelu- ja päätäntävaltaa. Kaupunginvaltuusto valitsee hallituksen jäsenet vaalitulokseen perustuen. Mitä useamman valtuutetun puolue saa, sitä enemmän se myös saa edustajia hallitukseen. Kyse on vaalimatematiikasta. Hallituksen jäsenet valitaan suhteellisella vaalitavalla valtuutettujen keskuudesta.
Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokoonpano on sellainen kuin kuusamolaiset äänioikeutetut kansalaiset sen haluavat olevan.
Kuusamon valtuustossa on jatkossa 39 valtuutettua nykyisen 43:n sijaan. Demokratia ei kavennu, vaikka valtuutettujen määrä vähenee. Todennäköisesti käy toisin päin, kun valtuustopaikoista syntyy nykyistä kovempi kisa.
Valtuustopaikkojen määrän on hyvä olla suhteessa myös ehdokkaiden määrään. Ensi kevään kuntavaaleissa kukin puolue voi laittaa ehdolle enintään 58 ehdokasta aiemman 64 sijaan. Keskustaa lukuunottamatta puolueet eivät tähän saakka ole saaneet ehdokaslistojaan täyteen.
Kansanvallan kannalta olisi tietysti hyvä, mikäli ehdokaslistoille syntyisi ryntäys. Valtuustoissa päätetään jatkossakin kansalaisille tärkeistä asioista, kävipä soteuudistuksessa miten tahansa.