Pääkirjoitus
Kuusamon lukiolla torstai-iltana pidetty pakolaisilta keräsi harmittavan vähän väkeä ennakko-odotuksiin nähden. Tilaisuudesta voi ehkä päätellä sen, ettei pakolaiskysymys herätä kuusamolaisissa suuria tunteita puolesta tai vastaan – muutamaa kellokasta lukuunottamatta.
Erityisen mielenkiintoista kuultavaa oli Iisalmen ja Ylä-Savon kuntien kokemukset kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta.
Iisalmen valtuusto päätti ottaa kolmen vuoden ajan 25 pakolaista vuodessa. Kokemukset ovat olleet Iisalmen yhteysjohtaja Kaarina Kursukankaan mukaan pääosin myönteisiä. Hän korosti järjestöjen ja vapaaehtoistyön merkitystä. Kun pakolaiset otetaan alusta alkaen osaksi yhteisöä, kotoutuminen etenee todennäköisesti hyvin.
Kursukangas sanoi olevansa todella yllättynyt siitä, kuinka myönteisesti tulijat on otettu Iisalmessa vastaan.
Kuusamossa asia etenee nopeasti kohti päätöstä. Kaupunginhallitus käsittelee pakolaisasian todennäköisesti jo toukokuussa, jonka jälkeen valtuusto ratkaisee asian.
Koillissanomien tekemään kyselyyn vastasi 18 valtuutettua 43:sta. Heistä 14 suhtautui pakolaisten vastaanottamiseen myönteisesti, joten se antaisi viitteitä siitä, että valtuusto näyttää vihreää valoa.
Siinä tapauksessa Kuusamo seuraisi Iisalmen lisäksi Pudasjärven esimerkkiä. Pudasjärvellä kaikki poliittiset puolueet, myös perussuomalaiset, ovat puoltaneet maahanmuuttoa yksimielisesti.
Nopeimmillaan ensimmäiset maahanmuuttajat voisivat saapua Kuusamoon vuodenvaihteessa.
Iisalmen ja Pudasjärven kokemuksista kannattaa oppia, kun Kuusamo toivottavasti lähtee seuraamaan näiden paikkakuntien esimerkkiä ja kantaa oman vastuunsa hädänalaisten auttamisesta.
Kuusamosta on lähdetty sotaa pakoon oman maan sisällä ja elintason perässä muun muassa Ruotsiin. Lähtemisen pakko on tullut tutuksi lähes jokaisessa suvussa, joten tulijoiden kohtaloon lienee useimmilla kohtuullisen helppo eläytyä.