Tuulen mukana lentävä kuitti kertoo työmiehen ostoksista vuodelta 1946. Sadoilla markoilla on ostettu piippuja, Klubi-tupakkaa ja Työmiestä. Toiseen liitelevään kuittiin on kirjautunut 960 kappaleen hevosnaulaostos. Kuitti pysähtyy rispaantuneeseen pelastuslaitoksen nauhaan, jossa lukee ”Pääsy kielletty”.Leo Juusola seisoo nauhan vieressä ympärillään ”rytöläjä”: hiiltä, hirttä, myymäläkalusteita ja kaikkea tulipalon arvoitukseksi muokkaamaa esinettä.– Nämä ovat varmaan löytyneet yläkerrasta, kun se on kaivettu tulipalossa. Missä lie ovat olleet, salkuissa tai salalokeroissa varastotiloissa. Tilauskirjat sun muut olimme siivonneet jo vuosia sitten pois, Juusola kertoo kuitti kädessään.
Viime vuoden lopussa tulipalossa tuhoutuneet Karvosen kaupan hiiltyneet jäännökset ovat saaneet olla koskemattomina Taivalkosken keskustassa puolen vuoden ajan. Juusolan mukaan syynä on ollut se, että maksajaa purkutyölle ei ole löytynyt.– Polttajat ovat löytyneet, alaikäisiä ovat. Heidän perheidensä kanssa pitää vielä neuvotella, tontin veljiensä kanssa omistava Juusola kuittaa keskeneräisen asian lyhyesti.– Ja lisäksi odotettiin, että tulee sula keli ja kesä. Nyt on selvitetty, että miten tämä prosessi etenee parhaiten ja tästä se nyt etenee.
Tulilieskat olivat jo korkealla, kun Leo Juusola sai 21.12.2017 viestin, jossa kerrottiin Karvosen kaupalta nousevasta savusta. Aamulla lastaan kouluun vienyt vanhempi oli hälyttänyt paikalle palokunnan, joka oli jo työssään Juusolan päästessä paikalle.– Palokunta oli jo täällä ja kulku oli estetty. Katsoin kauempaa. Ei tänne olisi hyödyttänyt tulla, Juusola kertaa raunion äärellä puoli vuotta myöhemmin.Juusolan mukaan heti näki, että mitään ei ollut tehtävissä.– Sammuttivat koko päivän, niin kyllä sen tiesi, että ei mahda olla rakennuksesta enää mitään jäljellä.Roihuavaa rakennusta katsoessaan Juusola muistaa miettineensä tulen voimaa.– Se laittoi ajattelemaan tulen voimaa. Että mikä mahti sillä on ja miten sille ei sammutuskalusto voinut mitään.
Käyttökelpoiset hirret makaavat Kauppakartanon tontilla erikseen. Ne on varta vasten kerätty eri paikkaan.– Puita kerätään pois niin, että niistä saa vaikka polttopuuta. Osa menee itselle, ja hirsitavaraa on kysytty paljon mökkipohjustukseen. Ne menevät varmaankin myyntiin.Siivoustyön tekee Juusolan palkkaama ämmänsaarelainen firma, joka vie tavaran Ämmänsaareen omaan lajittelukeskukseensa.Juusola kertoo maksavansa 10 000 - 15 000 euron kustannukset tällä erää omasta pussista.– Rakennuksellahan oli pieni vakuutus, mutta ei se kata kaikkia kuluja.Purkutöiden kestosta ei ole tietoa.– Ei ole tietoa, että kauanko menee. Kunhan nyt tälle kesälle saataisi.
Palo, joka tuhosi kokonaan vanhan kaupan, sai Juusolan tietojen mukaan alkunsa yläkerrasta. Hänen käsityksensä mukaan tulipalo ei ollut tahallinen teko ja se sai alkunsa tupakasta.Poliisi on pitänyt Juusolan mukaan hänet tutkinnan aikana tilanteen tasalla ja kertonut tekijöistä.– Olen kuullut, että alaikäiset olisivat menneet syömään grillieväitä yläkertaan ja sitten tupakka olisi pudonnut lautojen väliin. Siitä 7-8 tunnin päästä rakennus oli liekeissä. Niin kauan se kyti, Juusola kertoo.
Koillissanomat ei tavoittanut poliisia kommentoimaan syttymissyytä tai palon tekijöihin liittyviä asioita, mutta Koillissanomat kertoi 27.12.2017 poliisin kuulustelleen tulipalosta kahta alaikäistä nuorta.Palon aikaan rakennuksessa ei asunut ketään, vaan viimeiset vuokralaiset olivat asuneet talossa edellisenä kesänä. Palopäivänäkin talon ovet olivat olleet lukittuina ja sisään olikin menty ikkunan kautta.– Ruuvasimme ovet kiinni talvella, kun siellä alkoi kulkea epämääräistä sakkia.
Ostaessaan kiinteistön ja tontin 2000-luvun alussa, kaavailivat Juusolan veljekset tontille rivitaloja.– Se ei onnistunut, koska rakennus on suojeltu, eikä sitä saanut purkaa, Juusola kertoo.Siihen, mitä tontille tapahtuu jatkossa, ei Juusola anna runsassanaista vastausta.– Ei ole ajatuksia jatkosta. Nyt on tällainen seesteinen vaihe menossa. Nyt siivotaan ja katsotaan sitten elämää eteenpäin, että mitä tehdään tälle tontille ja paikalle.Muutaman vuoden ajan Juusolat pitivät rakennuksessa matkailijoille suunnattua kesäkauppaa, ja rakennus on toiminut varastotilana. Itse Leo Juusola ei koskaan asunut rakenuksessa, siksi hänellä ei ole omasta mielestään ollut niin vahva suhde rakennukseen.– Mutta totta kai harmittaa rakennuksen kohtalo. Olisihan se ihan eri, että se olisi yhtenä kappaleena omassa loistossaan. Nyt kuitenkin katsotaan tulevaisuuteen avoimin mielin. Menneet ovat menneitä.