Pääkirjoitus
Kuusamossa on hoidettuja latuja suurin piirtein saman verran kuin suurimmissa Lapin matkailukeskuksissa. Myös latujen kunnostustaso vastaa Levin, Ylläksen ja Saariselän tasoa, selviää Koillissanomien vertailussa (KS 18.3.).
Latuja on hiihtokeskuspaikkakunnilla tyypillisesti 200-300 kilometriä. Laajin latuverkosto, 330 kilometriä, on Ylläksellä. Aiemmin johtopaikkaa piti Kuusamo, jossa hoidettuja latuja oli Rukan ja kaupunkitaajaman ladut yhteen laskien noin 500 kilometriä. Sittemmin latuverkkoa on säästösyistä karsittu.
Tiukkoina aikoina laduille ei ole maksajia jonoksi asti. Kuusamo eroaa Lapin keskuksista siinä, että yritykset eivät ole juurikaan osallistuneet kustannuksiin, vaan laduista vastaa kaupunki. Lapin keskuksissa kunnat eivät ole päärahoittajia.
Kuusamon kaupunki tekee kevään aikana esityksen latujen kunnossapidon tulevaisuudesta. Alkuun olisi syytä määritellä, kuinka paljon latuja on tarpeeksi ja millainen laatutaso on riittävä. Kun kaupunki ja alueen yrittäjät ovat yhtä mieltä päämäärästä, päästään keskustelemaan rahoituksesta.
Tienpidon mallia myötäillen on järkevää jakaa ladut eri laatuluokkiin. Paljon hiihdettyihin pääväyliin ja sesonkiaikoihin on syytä panostaa. Tällä hetkellä Rukan ladut ajetaan sesonkina kerran päivässä, kuten muissakin hiihtokeskuksissa.
Kaupunki tavoittelee yrittäjiä mukaan kolmanneksen osuudella. Rahan kartuttamiseksi ja maksuosuuksien jyvittämiseksi on syytä ottaa oppia muiden keskusten parhaista käytännöistä. Harkittavaksi tulevat vapaaehtoiset latumaksut, joita perittäisiin hiihtäjiltä ja mökkiläisiltä.
Huoli latujen rahoituksesta on yhteinen pohjoisen keskuksissa. Hyvät latuverkostot ovat merkittävä osa matkailukeskuksen palvelua, eikä tasoa voi päästää repsahtamaan.
Latujen kuntoa arvioivien paikallisten ja matkailijoiden on syytä muistaa, että ”ilmaisia” latuja ei ole. Vaatimusten on syytä olla kohtuullisia.