Kuusamon Pallo-Karhujen (PaKa) tavoitteena on pelata jääkiekkoa katetulla jäällä myös ensi talvena. Vaikka Kuusamon nykyinen jäähalli suljetaan ensi kaudeksi remontin takia, PaKan kiekkoilijat eivät purematta niele ajatusta yhdestä kokonaisesta kaudesta ulkojäillä.
Pallo-Karhujen jääkiekkojaoston johtokunnan jäsen ja edustuskiekkojaoston puheenjohtaja Raimo Lohilahti painottaa, että katettu jää pitäisi saada nimenomaan Kuusamoon. Läpi kauden jatkuva reissaaminen esimerkiksi Posion jäähallissa ei hänen mukaansa tule kysymykseen.
– Posiolla treenaaminen ja pelaaminen on taloudellisesti täysi mahdottomuus. Seuran väki samoin kuin jäähallia käyttävät kahdeksan harrastajaporukkaa maksavat jäävuoroista mieluummin vähän enemmän tänne (Kuusamoon) kuin Posiolle. Sinne tulee kuitenkin vielä matkakulut päälle, Lohilahti sanoo.
– Kyse on myös jaksamisesta: Kuinka junnut jaksavat reissata monta kertaa viikossa Posiolla asti, hän kysyy.
Käytännössä Pallo-Karhujen toiveena on, että Kuusamon kaupunki yhdessä seuran kanssa hankkisi Kuusamoon jäädytettävän ulkojään ylle rakennettavan niin sanotun sääsuojan. Muovinen kate takaisi, että pelit ja harjoitukset pystyttäisiin viemään läpi ilman säästä johtuvia keskeytyksiä.
Lohilahden mukaan sääsuojista on jo kyselty alustavia tarjouksia, ja niiden perusteella kyse on pelkästään PaKan harteille jäädessään todella suuresta investoinnista.
– 120 000-140 000 euroa, Lohilahti kertoo.
– Jääkiekkosäätiöltä on mahdollisuus hakea siihen pientä avustusta. Lisäksi kai meidän käyttäjien pitää totta kai venyä vastaan ja seuran nostaa panoksia, mutta tarvitsemme myös kaupungin kompensaatiota. Jonkinlainen kompromissi tähän pitäisi saada.
Jos kaupunki avaa rahahanansa ja lähtee mukaan kustantamaan sääsuojaa, PaKan kiekkoilijat pystyvät harjoittelemaan ja pelaamaan kotipelejä katoksen alla arviolta marras-joulukuun taitteesta maaliskuun puoleen väliin asti. Sen verran ulkojäät Lohilahden mukaan Kuusamossa yleensä kestävät.
Koska PaKan kaikkien 11 joukkueen kaudet kestävät syyskuulta maaliskuulle, joutuvat kiekkoilijat sääsuojasta huolimatta turvautumaan erityisjärjestelyihin. Parin kuukautta he suostuisivat matkustamaan Posiolla tai Kuusamoon voitaisiin hankkia siirrettävä tekojäärata.
Se olisi samanlainen kuin monesti talvisin esimerkiksi television uutislähetyksissä vilahtava, Helsingin rautatieaseman vieressä sijaitseva tekojäärata.
– Sitä varten olisi laitteet valmiina, koska jäähallin nykyistä jäähdytyskoneistoa voidaan hyödyntää. Tekojääradan avulla pystyisimme pelaamaan Kuusamossa myös syys-, loka- ja marraskuussa, mutta sen lisäkustannukset olisivat noin 5 000 euroa kuukaudessa. Jääolosuhteiden vaativa kokonaissumma on silloin äkkiä 150 000 euroa, Lohilahti summaa.
Ennen joulua Lohilahti kuvaili (KS 15.12.2016) uuden jäähalli-monitoimihallin rakentamista Kuusamoon aikaiseksi joululahjaksi. Tunnelmat ovat kuulemma yhä samat, mutta välivuosi ilman kaupungin tukitoimia huolestuttaa.
Miten joukkueet pidetään kasassa? Miten pehmitetään penseästi ulkojäällä pelattaviin sarjoihin suhtautuva Jääkiekkoliitto? Miten korvataan putoavat tuotot?
– Jos sääsuojaa ei saada, ääni- ja paitamainokset sekä lipputuotot vähenevät. Edustusjoukkueen osalta kaudesta saattaa tulla taloudellisesti katastrofi. Myös suoraan junnutyöhön menevät kioskikulut putoavat, Lohilahti toteaa.
Tiedossa tässä vaiheessa
Kuusamon monitoimihallin (jäähalli+liikuntahalli) suunnitelmassa noudatetaan yhdyskuntatekniikan lautakunnan maaliskuussa 2015 tekemää hankepäätöstä ja huonetilaohjelmaa.
Lisäksi päätetty selvittää mahdollisuus puumateriaalin käyttöön julkisivuissa ja yleisölle näkyvillä olevissa sisätiloissa.
Jäähallin 1. kerros: kaukalo, 4 uutta pukuhuonetta, varasto- ja kuivaustilat ja kenttähenkilökunnan valvomo- ja sosiaalitilat.
Jäähallin 2. kerros: 500 hengen katsomo, kahvio, keittiö, tarvittavat tekniset tilat ja yleisön wc-tilat.
Kahviosta näkymä sekä liikunta- että jäähalliin.
Liikuntahallia laajennetaan 350 neliötä.
Hallin koko kokonaisuudessaan noin 4100 neliötä.
Alustava kustannusarvio 4 900 000-5 400 000 euroa.
Monitoimihallin rakentamiseen varattu kaupungin budjetista vuodelle 2017 2,7 milj. euroa ja vuodelle 2018 2,7, milj. euroa.