Pääkirjoitus
Vanhassa sadussa poika juksasi kylän väkeä pelottelemalla turhaan karhulla, joka oli tulossa lammashakaan. Kun karhu lopulta saapui, ei pojan varoitteluja uskonut enää kukaan.
Vähän samanlainen olo hiipii mieleen, kun kuuntelee virkamiesten varoituksia kuntatalouden heikkenemisestä. Näitä puheita kuulee eri puolilta Suomea, myös Koillismaalla.
Puheet on silti syytä ottaa vakavasti.
Eilen Kuusamossa korkein virkamiesjohto lausui vakavia varoituksen sanoja tulevista vuosista. Äänessä olivat budjettinsa esitellyt kaupunginjohtaja Timo Halonen ja uransa eläkkeelle päättävä talousjohtaja Kalevi Heikkilä.
Johtokaksikon viesti oli sama kuin monena vuonna aiemmin. Tiukkaa on, ja yhä tiukkenevaa on näköpiirissä. Halonen huomautti, että päättyvällä valtuustokaudella Kuusamo on yltänyt vain kertaalleen nollatulokseen. Muina vuosina kaupungin talous on ollut alijäämäinen.
Syy talouden heikkenemiseen ovat tutut. Valtio supistaa rahoitustaan, verotuloja ei yleisen taloustilanteen heikentyessä kerry entiseen malliin ja Kuusamossa ikääntyminen käy etuajassa.
Tuttu on myös perusturvan kasvu, joka ylittää reilusti verotulojen ja valtionosuuksien kasvun. Tämä kertoo koruttomasti sen, kuinka palvelutarve kasvaa tuloja nopeammin.
Budjetin mukaan kaupunki tekee niukasti ylijäämäisen tuloksen ensi vuonna. Edellytyksenä on kohtuullinen verotulojen kasvu, mistä ei ole tässä taloustilanteessa takeita.
Jos tulopohja pettää, palvelujen sopeuttaminen tulojen tasalle on tuskainen tehtävä. Hankalaksi yhtälön tekee se, että ennusteen mukaan vanhusten hoidon palvelutarve kaksinkertaistuu Kuusamossa vuoteen 2030 mennessä.
Suomalainen yhteiskunta on suuren muutoksen kourissa, ja on todennäköistä, että palvelutarjonnassa joudutaan astumaan pari vuosikymmentä taaksepäin. Siihen voi todeta, että elettiin sitä 80-luvullakin.