Pääkirjoitus
Koillismaan kunnissa on taitettu peistä kuntaliitoksista, joita on kaavailtu puoleen jos toiseen, mutta etupäässä on oltu sitä mieltä, ettei mihinkään suuntaan ole tarpeen liittyä.
Rajojen piirtely ei ole tärkeää. Tärkeää ovat kuntapalvelut ja niiden rahoitus, josta nyt kuuluu synkkiä uutisia. Hallitus lähtee tasapainottamaan julkista talouden kestävyysvajetta käymällä kuntien kukkarolla.
Hallitus on luvannut karsia kuntien velvoitteita miljardilla eurolla. Toinen miljardi pitäisi hoitua kuntien toimintaa tehostamalla. Tämän lisäksi valtio aikoo leikata kuntien valtionosuuksia 1,4 miljardilla vuoteen 2017 mennessä.
Kunnissa odotetaan nyt kauhuissaan, mitä tuleman pitää. Vielä tällä hetkellä suunnitelmat ovat lukuina papereina, mutta täytäntöönpanon tuntevat kaikki suomalaiset nahoissaan. Vielä ei ole selvää, miten leikkaukset kohdistuvat eri kuntiin alueellisesti.
Säästökohteita kysyttäessä kansalaisten vakiovastauksiin kuuluu, että säästöt pitää kohdistaa turhanaikaisiin paperinpyörittäjiin. Jos karsiminen olisi näin helppoa, se olisi jo tehty. Totuus on, että Koillismaan kuntien menoista vähintään 80 prosenttia muodostuu perusturvasta sekä koulutuksesta ja kasvatuksesta. Eli niistä palveluista, joista kuntalaiset ovat valmiita viimeiseksi tinkimään.
Hallinnossa on varmasti tehostamisen varaa, mutta yksin sitä karsimalla tilanne ei läheskään ratkea.
Kuusamon, Posion ja Taivalkosken kuntien taloushaasteet eivät poikkea muusta Suomesta. Kouvolan kaupunki ilmoitti yt-neuvotteluista ja aikoo vähentää palkkalistoiltaan 600 henkeä elin noin joka kymmenennen työntekijänsä. Yt-neuvotteluista ovat ilmoittaneet myös Jyväskylä ja Salo. Tämä kaikki jo nyt ennen kuin hallitus on laittanut ensimmäistäkään säästöpäätöstä täytäntöön.
Suuriin kysymyksiin kuuluu, miten hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmät peruskivet säilytetään murroksessa. Tähän kysymykseen hallitukselta odotetaan nyt näkemystä Koillismaalla ja koko Suomessa.