Kuusamon yhteismetsä on aktiiviensa mukaan toiminut tehokkaasti ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Kun yhteismetsän ensimmäinen metsäsuunnitelma valmistui vuonna 1962 puuta oli metsissä noin neljä miljoonaa kuutiota. Sen jälkeen yhteismetsän mailta on hakattu noin viisi miljoona kuutiota puuta. Nyyt puuvartanto on noin 5,5 miljoonaa kuutiota.
– Luvut osoittavat Kuusamon yhteismetsän harjoittavan selkeästi kestävää metsätaloutta. Yhteismetsän metsät sitovat ilmakehästä hiiltä vuonna 2018 merkittävästi enemmän kuin perustamisvuonna 1957, hoitokunnan puheenjohtaja Heikki Kallunki kertoi avauspuheessaan yhteismetsän vuosikokouksessa perjantaina Kuusamon lukiolla.
Kallungin mukaan yhteismetsää on sosiaalissa mediassa moitittu maailman suurimmaksi hiilijalanjäljen jättäjäksi – virheellisesti.
– Hyvin hoidettu metsä on parasta ilmastonhoitoa, Kallunki sanoi.
Yhteismetsän toiminnanjohtajan Jarmo Korhosen mielestä keskustelu metsien hoidosta on mennyt piipun reiästä katsomiseen.
– Maailma hukkuu muoviin, öljy loppuu joskus, mutta puu uusiutuu. Mitä enemmän sitä hoidetaan, sitä paremmin se kasvaa, Korhonen sanoi kokousväelle.
Kasvava puu sitoo hiiltä, ja jos puuta kaadetaan vähämmän kuin puuta kasvaa, kokonaispuumäärä kasvaa. Tässä tilanteessa olaan yhteismetsällä.
– Usein tarkastellaan yhtä kohdetta ja lyhyellä aikajänteellä. Pitäisi pystyä pistämään edes 30 vuotta aikajänteeksi ja ilmastonmuutoksessa pitäisi laittaa sata vuotta, että nähtäisiin mitä tapahtuu, Korhonen sanoi.
Yhteismetsän osakkaille oli tarjolla iloisia uutisia perjantain kokouksessa. Yhteismetsä jakaa ylijäämä 43 000 euroa manttaalia kohti. Siinä on viidennes kasvua edellisvuodesta.
Lue lisää yhteismetsän kokouksesta maanantain Koillissanomista.
Voiton vuosi
Kuusamon yhteismetsän
Liikevaihto oli 10,4 miljoonaa euroa.
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli
miljoonaa euroa.
Tilikauden voitto verojen jälkeen oli 3 miljoonaa euroa.
Lainoja tilikaudella lyhennettiin noin 100 000 euroa.