Pääkirjoitus
Pohjois-Karjalassa sijaitseva Rääkkylän kunta irtautui kuntayhteistyöstä ja ryhtyi ostamaan sosiaali- ja terveyspalvelunsa yksityiseltä Attendolta. Rääkkylän ollessa mukana Keski-Karjalan kuntien yhteisessä liikelaitoksessa Hellissä sen sosiaali- ja terveysmenot olivat yli kymmenen miljoonaa euroa. Palvelujen ulkoistamisen jälkeen menot ovat olleet noin miljoona euroa vähemmän.
”Muutoksen jälkeen Rääkkylässä on ollut pari lääkäriä päivittäisessä käytössä. Hellin aikaan lääkäreitä ei välttämättä ollut paikalla lainkaan, ja rääkkyläläiset ohjattiin Kiteelle”, kertoi kunnanjohtaja Yrjö Eronen YLE:n haastattelussa.
Jos Kuusamo onnistuisi vähentämään samassa suhteessa menojaan, tietäisi se viiden miljoonan euron vähennystä kustannuksiin. Se olisi yhtä kuin reilun kahden veroprosenttiyksikön tuotto.
Attendo on nyt ottanut hoitaakseen myös Puolangan sosiaali- ja terveyspalvelut. Ratkaisu liippaa myös Kuusamoa, sillä Attendo ostaa puolankalaisten tarvitseman ilta-, yö- ja viikonloppupäivystyksen Kuusamon terveyskeskuksesta.
Kuusamon terveyskeskuksen ylilääkäri Niilo Keränen arvosteli Kainuun Sanomien haastattelussa Kainuun keskussairaalaa siitä, että Kuusamoon on ohjattu potilaita, jotka olisivat kuuluneet erikoissairaanhoitoon.
Atttendolla ei ole tapausten kanssa tekemistä, vaan Keräsen mukaan Kainuussa ja Kainuun keskussairaalassa on kostomentaliteettia maakuntakokeilun hajottanutta ja ulkoistamisen tielle lähtenyttä Puolankaa kohtaan.
Rääkkylän ja Puolangan esimerkkejä seurataan haukan katseella monella kunnantalolla. Jos tyytyväisiä ovat sekä kuntien päättäjät että kansalaiset, ulkoistaminen saa todennäköisesti jatkoa.
Jos näin käy, joutuu julkinen terveydenhuolto kummalliseen valoon. Onko todellakin niin, että yksityinen yritys palvelee paremmin ja halvemmalla, ja tuottaa samalla omistajilleen voittoa? Ero voi selittyä vain joustamattomilla toimintatavoilla, keskenään riitaisilla kunnilla ja byrokratialla. Julkisen terveydenhuollon uudistuksella on kiire.