Kunnianhimo on tämän päivän hyve. Sitä tarvitaan työelämässä, opiskeluissa ja vapaa-ajan harrastuksissa, mutta se on hiipinyt myös parisuhteeseen.
– Minun mielestäni myös parisuhteen hoitaminen voi olla on kunniahimoinen tavoite, koska hoidetussa parisuhteessa edessä voi olla todella pitkä ja onnellinen liitto. Siksi kannustan suhtautumaan siihen samalla kunnianhimolla kuin työelämään, perhesosiologi ja parisuhdetutkija, Heli Vaaranen Väestöliitosta huomauttaa.
Parisuhteen hoitamisen tärkeys tiedostetaan kyllä tänä päivänä, apuakin haetaan, mutta Heli Vaarasen mielestä tunteista ei vieläkään puhuta tarpeiksi.
– Jos tunteista ei puhuta, ihmisen on hyvin vaikea osoittaa ja ottaa vastaan rakkautta. Ihmisen täytyy olla haavoittuvainen ja herkkä, jotta hän pystyy ottamaan rakkautta vastaan, Vaaranen huomauttaa.
Miten tunteista sitten pitäisi puhua? Ja miten niistä voi opetella puhumaan?
Vaarasen mukaan kaikki lähtee siitä, että luodaan sellaiset olosuhteet, joissa on hyvä puhua. Se voi olla yhteinen iltatee, saunahetki, automatka tai iltaan varattu aika keskustelulle.
– Ole hän, jolle on hyvä kertoa sekä hyvät, että pahat asiat. Puhumisessa on aina sekä kertoja että viestin vastaanottaja, Vaaranen huomauttaa.
Vaaranen korostaa, että tapa, jolla puhutaan on valtava merkitys.
– On monia tapoja aloittaa, mutta kun aloitat lempeällä tavalla, ihminen kiinnostuu heti siitä, mitä sinulla on sanottavanasi, hän jatkaa.
Kuusamolaisen psykoterapeutti Inga Järvisen mukaan kommunikaatio on kunnioittavaa vuoropuhelua, jossa ei ole tilaa tulkinnoille ja joustamattomuudelle.
– Emme voi tietää, mitä puoliso ajattelee, jos emme kysy sitä. Saatamme luulla ja tulkita, mutta se ei kuitenkaan välttämättä se sosiaalinen todellisuus, Järvinen huomauttaa.
Yleensä juuri näistä olettamuksista ristiriitaisuudet ja erimielisyydet alkavat.
– Parisuhde vaatii vuorovaikutustaitojen harjoittelua ja omien taitojen ja tarpeiden sanoittamista toiselle, Järvinen lisää.
Jos kodissa asuu täydellinen hiljaisuus, on se merkki suurista ongelmista.
– Puhumattomuus tarkoittaa yleensä sitä, että on niin paljon sanottavaa, että on joitain vaikeita solmuja avaamatta, vaikeita tunteita kohtaamatta, Vaaranen huomauttaa.
Jos tänä päivänä ollaankin huolissaan tunteista puhumisesta ja parisuhteen arvostamisesta, oli tilanne aivan eri vaikkapa 30 vuotta taaksepäin. Muutosta on tapahtunut vuorovaikutuksessa ja ylipäänsä parisuhteiden hoitamisessa ja tasa-arvoisuudessa. Järvinen huomauttaa, että esimerkiksi aiemmin naisille ei ollut samanlaista mahdollisuutta erota kuin tänä päivänä.
– Nykyajan 30-vuotiaat miehet ovat ihan erilaisia kuin parikymmentä vuotta sitten. Eletään paljon tasa-arvoisemmassa suhteessa. Miehet osallistuvat lastenhoitoon ja vanhemmuus s on jaettua.
Vaaranen puolestaan näkee asian niin, että tämän päivän kiireellisyys ja työelämän kuormittavuus heijastuu parisuhteeseen ja sen hoitamiseen.
– Koteihin raahautuu entistä väsyneempiä ihmisiä, joilla on entistä vähemmän annettavaa omalle parisuhteelle, joten ei ole mitenkään ihme, että parisuhteen hoitaminen maistuu työltä, Vaaranne pohtii.
Yksi suuri onnellisen parisuhteen uhkatekijä tänä päivänä on uskottomuus. Heli Vaarasen mukaan pettäminen on tilastollisesti jopa hieman vähentynyt, mutta pelko uskottomuudesta on lisääntynyt.
– Sosiaalinen mediahan siihen kovasti houkuttaa. Kun ihminen kokee yksinäisyyttä, vaikka asuu saman katon alla kumppanin aiheuttaa se sen, että tekee mieli ottaa yhteyttä kaikki kontakteihin, jotka viestittävät, että sinähän olet ihan kiva tyyppi, Vaaranen pohtii.
Pettämisen pelon saa Vaarasen mukaan pois sillä, että ei jätä puolisoaan yksinäiseksi parisuhteessa.
– Jos hän on yksinäinen parisuhteessa sinun kanssasi, käännä se ympäri ja ota hänet takaisi mukaan tähän elämään. Sinun elämääsi ja kaikkeen seuralliseen juttuun.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Koillissanomissa marraskuussa 2017.
Tunteet
Väestöliiton Heli Vaarasen mukaan tunteita korostetaan tänä päivänä, mutta niistä ei kuitenkaan puhuta.
Parisuhdeongelmiin on saatavilla maksuttomasti apua ja testejä Väestöliiton nettisivuilta www.vaestoliitto.fi