Pääkirjoitus
Yleinen talouden alavire ja kaupan murros johtivat tilanteeseen, että Kuusamon keskustan kauppakeskussuunnitelmat siirtyvät ja todennäköisesti muuttavat muotoaan.
Kauppakeskus suuressa mitassaan olisi lähtenyt liikkeelle, jos vuokralaiset olisivat sitoutuneet vähintään kymmenen vuoden vuokrasopimuksiin. Tapa on ollut yleinen, mutta muuttuneessa tilanteessa uskallusta oli vain noin kolmen vuoden sopimuksiin.
Kauppakeskuksen rakentajan kannalta aikajänne on liian lyhyt. Se on liian riskipitoinen myös Kuusamon kaupungin kannalta, kun esimerkiksi pysäköinnin rakentamiseen olisi jouduttu jossain muodossa sijoittamaan.
On täysin ymmärrettävää ja oikea ratkaisu, että kauppakeskussuunnitelmista otetaan aikalisä.
Suurimman huomion kauppakeskuksen suunnittelussa varasti kiistely parkkihallin rakentamisesta. Parkkihallisuunnitelman perusteet jäivät monelle avautumatta, asian pihvi jäi lautaselle, kun ei ymmärretty mistä on kyse. Tämä tympäisee myös kauppakeskuksen urakoitsija Unto Turusta, joka kertoi Koillissanomien haastattelussa tuntojaan (KS 6.11.).
Parkkihallista tuli kaiken huomion keskipiste, vaikka kyse olisi ollut pitkän ravintoketjun seurauksesta. Jos kauppakeskuksen vuokralaiset olisivat arvioineet asiakasmääränsä niin suureksi, että kauppakeskuksesta olisi tullut maksimikokoinen, olisi paikoitus pitänyt ratkaista parkkihallilla, koska maanpäällisiä paikkoja ei olisi ollut tarpeeksi.
Kaupungin kannalta ansaintalogiikka olisi ollut sama kuin Rukan parkkihallissa. Hallin tulo muodostuu parkkihallin kannen päällä olevien kiinteistönomistajien maksuista. Rukan parkkihalli tuotti viime vuonna voittoa sata tuhatta.
Turunen arvioi tämän hetken valossa, että kauppakeskus syntyy pienessä mitassa, jos on syntyäkseen. Jos näin käy, ei parkkihalliakaan tarvita, vaan nykyinen pysäköintitila riittää. Vaihtoehto on todennäköinen.