Pääkirjoitus
Venäläiset partisaanit tekivät jatkosodan aikana 1941-1944 useita kymmeniä iskuja itärajan tuntumassa oleviin suomalaiskohteisiin. Käytännössä kaikki hyökkäykset kohdistuivat siviilikyliin tai yksittäisiin taloihin. Iskuissa kuoli kaikkiaan yli 150 suomalaista, miehiä, naisia ja lapsia.
Partisaaneilla tarkoitetaan sotilaallista koulutusta saaneita venäläisiä henkilöitä, jotka tekivät nopeita iskuja Suomen itärajan tuntumaan. Desantit puolestaan olivat vakoilijoita, joita Venäjältä saatettiin lähettää syvälle Suomen rajojen sisäpuolelle.
Partisaaneja kunnioitettiin Neuvostoliitossa varsinkin heti sotien jälkeen suuresti. Omissa sotapäiväkirjoissaan partisaanijohtajat kaunistelevat asioita ja kertovat valheellisesti hyökänneensä sotilaskohteisiin, vaikka tiesivät niiden olleen siviilikohteita. Neuvostoliitossa tyrmättiin suomalaisten esittämät tiedot partisaanien tekemistä raakuuksista.
Myös Suomessa vaiettiin asiasta eikä selvityksiä haluttu tehdä. Julkista keskustelua asiasta alettiin käydä maassamme vasta 1990-luvulla. Asiaa on tutkinut erityisesti kirjailija-toimittaja Veikko Erkkilä, joka ennätti myös tavata vielä hengissä olleita partisaanijohtajia.
Partisaani-iskut koskivat syvältä myös kuusamolaisia. Tänne tehtiin neljä erillistä iskua, joissa tapettiin siviilejä. Sen lisäksi Tammelasta hävisi kaksi veljestä heinäniityltä ja ihmiset tekivät muitakin partisaanihavaintoja sodan vielä kestäessä.
Kuusamossa partisaani-iskujen tapahtumapaikoille on asetettu muistomerkit kertomaan näistä kauheista tapahtumista. Sota on tietenkin aina sotaa, mutta siviilien tappaminen ei siihen kuulu. Vaikka sota-ajan tapahtumilla ei ole syytä mässäillä, on hyvä pitää mielessä mitä kaikkea sota voi tuoda tullessaan.
Torstaina tehty muistokäynti Kuusamon Kurvisen Isolehdon muistokivelle on nähtävä kunnianosoituksena kaikille veteraaneille, jotka urhealla taistelullaan varmistivat Suomen säilymisen itsenäisenä.