Par­viai­sen le­nin­gis­sä lip­lat­taa Jul­ma-Ölk­ky – toi­sel­la ker­ral­la linnan juhlat eivät enää jännitä

Puku tuo mieleen mielikuvan koillismaalaisen emännän vaateparresta lyhyestä röijystä ja voimakkaasti poimitetusta vyötäröhameesta, Ulla Parviainen kuvailee asuaan. Juhla-asua täydentävät hopeiset Kuusamon kirves -korvakorut.
Puku tuo mieleen mielikuvan koillismaalaisen emännän vaateparresta lyhyestä röijystä ja voimakkaasti poimitetusta vyötäröhameesta, Ulla Parviainen kuvailee asuaan.
Puku tuo mieleen mielikuvan koillismaalaisen emännän vaateparresta lyhyestä röijystä ja voimakkaasti poimitetusta vyötäröhameesta, Ulla Parviainen kuvailee asuaan.
Kuva: Suvi Peltola

Kun Ulla Parviainen astuu hetken kuluttua televisiokameroiden eteen presidentinlinnan Mariankadun puoleisista ovista, sisään liplattavat Julma-Ölkyn laineet. Kuusamolainen kansanedustaja (kesk.) osallistuu itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle nyt toista vuotta peräkkäin, mutta tällä kertaa upouudessa leningissä.

Parviaisen kotiseutua vahvasti esille tuovan asun ideassa yhdistyvät hänen kotikylässään Kurvisessa sijaitsevan Julma-Ölkyn kanjonijärven tumma vesi ja kalliot sekä täkäläisen emännän perinteiset vaatteet.

– Puku tuo mieleen mielikuvan koillismaalaisen emännän vaateparresta lyhyestä röijystä ja voimakkaasti poimitetusta vyötäröhameesta, joka on nyt yhdistetty yhtenäiseksi iltapuvuksi, Parviainen kertoo.

Parviaisen kriteerit tämän vuoden juhlapuvulle olivat selkeät. Ennen muuta hän haluisi antaa mahdollisuuden jollekin lähialueen nuorelle suunnittelijalle näyttää kyntensä.

Viime talven aikana noin puolenkymmentä innokasta pukusuunnittelijaa ilmaisivat halunsa suunnitella Parviaiselle asun linnan juhlia varten, mutta vain yhden juuret ulottuivat Koillismaalle.

– Katja Ronkainen on kuusamolainen nuori, joka opiskelee toista vuotta vaatesuunnittelua Lapin yliopistossa. Hän näki paljon vaivaa puvun idean kehittelemiseen, kävi esimerkiksi vaeltamassa ja kuvaamassa Julma-Ölkyn maisemissa. Sen pohjalta valmistui useita ehdotuksia, joista valitsimme yhdessä yhden, Parviainen taustoittaa.

Suunnittelijan ensimmäisissä hahmotelmissa oli mukana enemmän ruskean sävyjä, mutta ne eivät olleet asun kantajan mieleen.

– Kerroin Katjalle, että minä en oikeastaan koskaan käytä mitään ruskeaa. Sen jälkeen hän lähti hakemaan värisävyjä kallioiden tummuudesta.

Koillismaata tuodaan esille myös juhla-asun materiaaleissa. Helmassa hulmuaa yleisesti juhlamekoissa käytettävää silkkisatiinia, mutta mekon yläosan ”röijy” on valmistettu mustaksi värjätystä poronnahasta. Myös kokonaisuutta täydentävä pienessä iltalaukussa on käytetty mustaa poronupukkia.

Idea poronnahan käyttämisestä lähti Parviaiselta, mutta suunnittelijan mukaan se sopii hyvin kokonaisuuteen.

– Jääkauden muovaamat kivet ja kallio tulee esiin iltapuvun muotokielessä ja pehmeän samettiset jäkäläpinnat voi nähdä materiaalivalinnoissa, Ronkainen viittaa poronupukkiin.

Vaikka Parviaisen asu on tyylikäs, sen tummat sävyt ja konservatiivinen leikkaus uhkaavat jäädä muiden juhlijoiden räväkämpien vaatteiden varjoon. Hyvä niin, kansanedustaja itse toteaa.

– Minulla ei ole tarvetta olla kirkkaasti loistavien salamavalojen keskellä enkä usko sen olevan myöskään mieheni toive, hän kommentoi.

Mitä itsenäisyyspäivän vastaanoton tunnelmaan tulee, Parviainen pitää tilaisuutta vähemmän juhlavana kuin julkisuudessa usein annetaan ymmärtää. Ensimmäisellä kerralla häntä toki hieman jännitti, mutta tänä vuonna odotukset ovat maltillisemmat.

– Toki arvostan itsenäisyyspäivää ja linnan juhlia. Tietyssä mielessä ne ovat kuitenkin kuin bileet, joissa seisoskellaan vähän aikaa ja lähdetään pois, Parviainen naurahtaa.

Ilmoita asiavirheestä