Pauli Miettinen lähti Suomen Palloliiton valmennuspäällikön hommista Kuusamoon reilut 15 vuotta sitten. Ilmoitus vapaa-aikatoimenjohtajan paikasta nosti esiin muistikuvan siitä miten lohi hyppää Jyrävässä.
Viimeinen työpäivä Kuusamon kaupungin palveluksessa on tänään perjantaina. Pauli Miettinen jää eläkkeelle.
– Ajattelin, että lähden Palloiluliitosta lomalle Kuusamoon, jossa ei pelata jalkapalloa. Silloinen kaupunginjohtaja Kyösti Tornberg sanoi heti ensitapaamisella, että käynnistä sinä jalkapalloilu Kuusamossa.
Miettiseltä pääsi raskas huokaus.
– Joukkueita on nyt ikämiehistä edustusjoukkueeseen ja nuorimmat pelaajat on 6-vuotiaita. Ei Kuusamo tarvitse pääsarjan joukkueita, vaan hyviä harrastuksia, joissa osallisuus ja yhteisöllisyys toteutuvat.
Kun juniorit ovat kentällä ja keilahallin parkkipaikka on täynnä, Miettinen saa ajatella, että homma hoidettu.
Mutta ei Miettinen tullut Kuusamoon jalkapalloa tuomaan. Kuusamo oli musta kohta paitsi jalkapallossa myös terveystilastoissa. Se kiinnosti.
– Valtakunnan sairaimman maakunnan sairastavin kolkka. Kun näköpiirissä vielä oli, että nuoret liikkuvat aina vain vähemmän, hälytyskellot alkoivat soida.
Koska valistus ei mene perille edes työikäisille, piti keksi muuta. Se nimenomaan on ollut Miettisen tehtävä: suunnitella uutta eli kehittää jotain sellaista, joka saa myös keski-ikäisen kiloja keräävän miehen liikkumaan.
Moni paperilta kuulostanut hanke ja kokeilu on saanut ihmisiä liikkumaan. Esimerkiksi terveyskuntamittauksissa käy vuosittain noin 300 ihmistä, työikäisten liikkuminen on lisääntynyt, kaikki 12 koulua kiinnittävät huomiota istumisen vähentämiseen ja välituntiliikunnan laatuun, neljäs lähiliikuntapaikka rakennetaan, sadat ihmiset laihtuivat ja oppivat liikkumaan läskikapinassa ja niin edelleen.
– Jos terveyskeskuksessa sanotaan keski-ikäiselle jo painoa keräävälle miehelle, että pitäisi liikkua, juuri ne, joiden todellakin pitäisi, eivät päädy liikuntakeskukseen. Liikuntaneuvonta voisi olla vieläkin enemmän elämäntapaneuvontaa.
Kehittämispäällikön paikalta lähtiessään Pauli Miettinen on huolissaan kehittämistyön jatkumisen puolesta.
– Työkalut on ja tiedetään mitä pitää tehdä työikäisten ja lasten ja nuorten liikkumisen eteen, mutta toivottavasti löytyy myös ymmärrystä. Talouslasien läpi katsomisen sijaan pitäisi katsella mahdollisuuksia: henkilökunnan valtavaa potentiaalia ja miljoonien erojen hankerahoituksia. Asiakas pitäisi muistaa pitää keskiössä tikkataulun kymppinä, mutta ei kohteena vaan osallisena.
Kuntalaisen aloitteesta Kuusamossa järjestetty läskikapina on juuri sen tyyppistä liikkumista, jota Miettinen tarkoittaa asiakaslähtöisellä liikkumisella.
– Jos olisi ilmoitettu, että nyt alkaa fitness club tai painonhallintaryhmä, paikalle ei olisi tullut 120 ihmistä. Läskikapina toteutettiin neljä kertaa.
Asiakas on oikeassa myös Pauli Miettisen loppusuoralla olevassa väitöskirjassa. Aiheena on nuorten liikkuminen. Miettinen on ottanut selvää siitä miten nuoret haluavat liikkua.
– Vain 20 prosenttia nuorista liikkuu seuroissa. Suurin osa nuorista haluaa liikkua omaehtoisesti kavereiden kanssa. Tähän tarpeeseen järjestö- ja kilpaliikunta eivät vastaa.
Liikuntakeskuksen vuorot menevät seuroille.
– Höntsäilyporukatkin tarvitsevat puitteet. Esimerkiksi lähiliikuntapaikat ovat olleet sellaisia paikkoja, joissa osallisuus toimii.
Myös uuden pinnoitteen saava urheilukenttä ja tulossa oleva monitoimihalli sopivat omaehtoiseen liikkumiseen, jos siihen annetaan mahdollisuus.
Vaikka virka jää, Miettinen jatkaa kehitystyötä maakunnallisella, valtakunnallisella ja paikallisella tasolla muun muassa Palloliiton FortumTutorina ja Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan hallituksessa.