Vähän jännittää, kun Pauli Saapunki sanoo kättelyssä, että hän haluaisi kyllä otsikkoon muita asioita kuin tupakanpolton lopettamisen. Onko hän sittenkin aloittanut uudelleen?
Puhutaan muut ajankohtaiset asiat ensin. Pauli Saapunki ei ole pelkästään mies, joka lopetti tupakoinnin. Saapunki on maakuntaneuvos, kunniakonsuli ja juustomestari, joka on saanut Facebookissa aikaiseksi kiivaan keskustelun Venäjän pakotteista. Kommenttiketju pitenee hurjaa vauhtia, koska Saapunki on kirjoittanut että Krim ei palaa, mutta Suomi kärsii.
– Venäjällä on juustoja Keski-Euroopasta, suomalaisia juustoja ei missään. Muu Eurooppa käyttää Valko-Venäjää bulvaanina, suomalaiset eivät. Kohta suomalaisille elintarvikkeille ei löydy sieltä enää tilaa ollenkaan, ja peli on menetetty lopullisesti.
Toinen asia on Keron karhutarhan pennut tai oikeammin tie. Kaupunki lupasi karhutarhalle kunnon tien ja parkkipaikan 80-luvun puolivälin paikkailla. Nyt kun tarhalla on pentuja, väkeä on tulossa tien täydeltä.
– Se on minulle tiukka paikka, kun sanotaan että miksi sinä 30 vuoden takaisia asioita muistelet. Olin valtuuston puheenjohtaja, asia luvattiin silloin hoitaa ja se päätös pitää ja velvoittaa edelleen. Joka vuosi siitä minulle soitetaan.
Vielä kolmas asia ennen tupakkalakkoa. Mitä Pauli Saapunki, kunniakonsuli, puuhailee nykyään Venäjän kanssa? Venäjän uusi suurlähettiläs Pavel Kuznetsov on Pauli Saapungin vanha tuttu. Saapunki on järjestellyt tuoreelle suurlähettiläälle kontaktipintoja Pohjois-Suomeen. Oman avustajakaartinsa Saapunki on purkanut. Maakunnissa olleet viisi avustajaa välittivät passeja Suomessa asuville Venäjän kansalaisille. Yhteensä noin 2000 passia, sanoo Saapunki. Nyt Venäjä luottaa jo Suomen Postiin.
Saapungilla on edelleenkin suora yhteys konsulaattiin ja suurlähetystöön. Ne, jotka sen tietävät, osaavat ongelmineen soittaa eläkkeellä olevalle Saapungille. Äskettäin hän muun muassa selvitti tunnissa miten vainajan kuljettaminen Torniosta Louhen alueelle onnistuu.
Saapunki tekee lähtöä Karjalaan. Edessä on viimeinen reissu 10 matkan sarjasta. Joukko lääkäreitä ja yrittäjiä on kulkenut vuosien mittaan läpi kaikki Suomen ja Neuvostoliiton sotahistorialliset paikat Jäämereltä Suomenlahdelle.
Siihen loppuu pitkä juoksu, sanoo Saapunki.
Mitä loppumiseen tulee niin miten on tupakkalakko pitänyt?
– Piha on kunnossa ja roskat viety pois. Olkoon lämmintä. Nyt siellä kaikki kasvaa. Tupakinpolton lopettamisen jälkeen keuhkoihin on tullut tilaa. Hengitys kulkee helposti.
Pauli Saapunki on ollut polttamatta reilun vuoden. Kun hän viime toukokuussa kertoi lopettamisesta, motiivina oli päällimmäisenä terveys. Tilillä oli jo eturauhassyöpä ja uutena vaivana kämmeniin ja jalkapohjiin nousseet rakkulat. Kämmenet ovat nyt terveet.
– Heti sen vuosi sitten julkaistun jutun jälkeen todettiin uusi syöpä. Minulle tehtiin iso leikkaus.
Leikkauksessa Saapungilta poistettiin imusolmukkeita. Hän toipui leikkauksesta hyvin, koska oli fyysisesti hyvässä kunnossa.
Pauli Saapunki on puhunut ihmisen vastuusta omasta terveydestä ja sanoo osittain ymmärtävänsä, ettei yhteiskunta olisi välttämättä antanut tupakoivalle iäkkäälle miehelle erikoista ja isoa leikkaushoitoa.
– Kuulen vieläkin urologin äänessä sen miten mahdottoman hyvä on, että olen lopettanut polttamisen. Lääkäri sanoo, että se on elämäni paras päätös. Niin se onkin.
Saapunki sanoo, että tupakan kanssa ei ole tullut tiukkoja paikkoja.
– Se oli niin totaalinen luopuminen, kun keräsin kaikki tupakat silloin vuosi sitten ja vein ne roska-astiaan. Kyllä se jäi sinne.
Tupakanhimoa ei ole tuntunut, mutta sellaisia ajatuksia että ” tuossa sitä ennen poltettiin”. Edellinen kaksi vuotta kestänyt lakko sortui yhteen sikariin.
– Nyt sen tietää, että on turha härnätä.
Painoa tuli kolmessa kuukaudessa kuusi kiloa. Kolmessa kuukaudessa Saapunki kamppaili niistä kiloista eroon ja aikoo laihtua vielä lisää.
– Paitsi ehkä lihasta tulee tilalle.
Saapunki sanoo vannoneensa, että ei koskaan lähde kuntosalille.
– Käyn kaksi kertaa viikossa kuntosalilla. Se on kyllä hyvä. Kysyin hierojalta miksi vanhana painuu kumaraan. Vastaus oli, että ruoto ei pysy pystyssä, jos lihakset ei ole kunnossa. Siitä minä lähdin kuntosalille. Hieno juttu!
Saapunki kävelee ja käy kuntosalilla kavereiden kanssa. Toinen ihminen on paras kannustin.
– Ne, jotka olivat lopettaneet ennen minua, olivat paras kannustin. Ajattelin, että jos tuo pystyi, niin miksi en minäkin.
Myös syövän sairastamisessa ja siitä toipumisessa paras apu ovat olleet vertaiset.
– Kaikista parasta on, kun pyrkii keskustelemaan toisten kanssa, joilla on kokemusta siitä, eikä itsensä kanssa olemaan hiljaa ja varomaan, että ei kukaan ei vaan saisi tietää siitä. Se auttaa, kun keskustelee.
– Syöpä on rassannut minua toistakymmentä vuotta. Sen kanssa on matkan varrella riittänyt ressipaikkoja. On hieno asia, että se on kuitenkin pysynyt hallinnassa.
Tupakanpolton lopettaminen näyttää sekin olevan hallinnassa. Vielä vuosi sitten grillissä oli tuhkakuppi ja tulitikut vierasvaroiksi. Nyt grilli on tyhjä.
Paras palkinto tupakanpolton lopettamisesta on terveys. Sen isompaa palkintoja ei voi saada, sanoo Pauli Saapunki.
– Viikko sitten sain puhtaat paperit. Kaikki on kunnossa.
