Venäjän kunniakonsuli Pauli Saapungin esitys Sallan rajanylityspaikan valmistelemisesta pakotteiden jälkeiseen aikaan sai vastakaikua Murmanskin alueen poliittiselta ja taloudelliselta johdolta.
Saapunki kertoi informoineensa aloitteestaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä ja ulkoministeri Timo Soinia. Saapunki on keskustellut asiasta myös Venäjän Suomen suurlähettilään Aleksandr Rumjantsevin kanssa.
– Kaikki he ovat kannustaneet minua olemaan aloitteellinen pakotteista huolimatta.
Kuusamolaisdelegaatio vieraili Murmanskissa Saapungin johtamana. Matkan tarkoituksena oli tavata alueen poliittista johtoa ja yrityselämän edustajia. Saapunki esitteli Kuusamon kaupunginjohtajan Jouko Mannisen eri tahojen edustajille. Venäjällä henkilökohtaisten kontaktien luominen on tärkeää.
Saapungin ajatuksena on avata Sallan ylityspaikka elintarvikeviennille mahdollisimman pian sen jälkeen, kun EU-pakotteet joskus tulevaisuudessa loppuvat. Saapunki esitti, että lupa-asiat ja muut käytännön asiat hoidetaan jo nyt valmiiksi.
– Järjestetään TIR-kuljetusten tullaus joko Kantalahteen tai Murmanskiin, niin rajalle ei tarvitse rakentaa mitään lisää.
Tähtäimessä on päästä viemään esimerkiksi Kuusamon Juuston tuotteita Murmanskin 600 000 asukkaan talousalueelle.
Murmanskin aluehallinnon talouskehitysministeri Elena Tihonova piti aloitteita hyvin toteuttamiskelpoisina, kunhan elintarvikeviennin estävät pakotteet joskus loppuvat.
Venäjän pohjoisen kauppakamarin toimitusjohtaja Anatoli Glushkov sanoi, ettei ole syytä pelkästään jäädä odottamaan pakotteiden loppumista.
– On etsittävä uusia tapoja tehdä töitä.
Glushkov laski, että Venäjällä on menossa yli 200 hanketta, jossa on mukana ulkomaisia yrityksiä. Määrä on hänen mukaansa yli 60 prosenttia suurempi kuin vuonna 2014.
Venäläisten mukaan länsimaiset yritykset kiertävät pakotteita käyttämällä EU:n ulkopuolisia bulvaaniyhtiöitä. Jos yhtiö on kirjoilla esimerkiksi Singaporessa, voidaan pakotteiden alaisia tuotteita tuoda Venäjälle kuten ennenkin.
Neuvotteluissa venäläiset osapuolet esittivät hieman erilaisin painotuksin suomalaisen tuotannon siirtämistä Venäjän puolelle. Esillä oli Pietarissa sijaitseva Valion jogurttitehdas, joka on kasvattanut tuotantoaan voimakkaasti.
Saapunki nosti esille rovaniemeläisyrityksen Lapin Nahkan, joka toi aiemmin 200 000 poronnahkaa Venäjältä Suomeen jalostettavaksi. Pakotteet tyrehdyttivät nahkojen tuonnin Suomeen. Venäläisen osapuolen esitys oli, että nahkat tulisi jalostaa Venäjän puolella ja tuoda valmiina tuotteina Suomeen myytäväksi.
Glushkovin ja Tihonovan lisäksi tapaamiseen osallistui muun muassa Venäjän ulkoministeriön edustaja Murmanskissa, Jevgeni Galkin.
Murmanskin alueella päivittäistavaraa myyvän Euroros-kauppaketjun edustajat kertoivat, että Venäjällä on menossa ”suosi kotimaista” -kampanja.
Kuusamolaisdelegaatioon kuuluneen Koillismaan Osuuskaupan liiketoimintajohtaja Tuija Heikkisen havaintojen mukaan venäläiset tuotteet korvasivat nopeasti hyllystä poistuneet suomalaistuotteet. Heikkinen on vieraillut Murmanskin alueella säännöllisesti viime vuosina.
Eurorosin kaupallinen johtaja Dimitry Filippov sanoi venäläisten maataloustuotteiden saatavuuden parantuneen kovasti.
– Venäläisiä kiinnostaa silti edelleen suomalaiset maitotuotteet. Niiden korvaamisessa meillä on ollut suuria vaikeuksia. Kun pakotteet poistuvat, kiinnostus niitä (suomalaisia tuotteita) kohtaan on edelleen olemassa.
Kuusamolaiset sopivat alustavasti kauppaketjun edustajien vastavierailusta Kuusamoon.
– Näen matkailussa ja elintarvikeviennissä kaupankäynnin mahdollisuuksia. Murmanskin palkkataso ja suuri työssä olevien eläkeläisten määrä tekee alueesta kiinnostavan, Manninen sanoo.
Murmanskissa hyvä palkkataso
Murmanskilaisilla on venäläisittäin hyvä palkkataso paikallisen ”syrjäseutulisän” ansiosta.
Venäjällä naisten eläkeikä on 50 ja miesten 55 vuotta. Murmanskin kaupungin edustajien mukaan 100 000 eläkeläistä tekee töitä.
Murmanskin kaupungissa on asukkaita 300 000. Koko alueella 600 000.