Kuusamossa nähtiin alkuviikolla erikoinen vieras, kun alueella harvinainen viirupöllö testasi paloaseman kalustohallin ikkunan kestävyyttä. Viirupöllö lensi päin paloaseman ikkunaa ja tuupertui törmäyksessä. Apu oli lähellä, kun palomiehet siirsivät pöllön pahvilaatikkoon ja toimittivat paketin Timo Talalan hoiviin.
Tarina päättyi lopulta onnellisesti, sillä lintu toipui törmäyksestä. Lintu mitattiin ja rengastettiin mahdollista uutta tapaamista toivoen ja päästettiin jatkamaan vaellustaan. Vapautettaessa viirupöllö pörhisteli hetken höyheniään ja aloitti heti myyräjahdin ja oli silminnähden täysin kunnossa.
Tällä Pekaksi nimetyllä viirupöllöllä kävi tuuri, sillä törmäys ei ollut liian kova. Talala on hoitanut kymmeniä lintuja viidentoista vuoden aikana ja kertoo, että usein hänelle toimitettavat linnut ovat juuri ikkunaan tai autoon törmänneitä. Niistä monet on saatu tarkkailun ja hoidon aikana kuntoon ja on voitu vapauttaa luontoon, mikä on aina ollut hoitajalle riemuisa kokemus. Muutamia lintuja on jouduttu toimittamaan Ranuan eläinpuistoon, jossa ne ovat olleet joko jatkohoidossa, tai niistä on tullut eläintarhan vakituisia asukkaita. Talalan hyvästä hoidosta huolimatta huonoin ennuste on ollut nälkiintyneillä pöllöillä. Viikkokausien ravintopulan nälkiinnyttämä pöllö usein menehtyy, vaikka sitä nesteytetään ensiapuna hunajalla.
Rengastustietojen mukaan pöllöjen ja haukkojen tavallisimpia kuolinsyitä ovat autoon törmäämiset, voimalinjat ja muuntajat, sekä ikkunoihin törmäämiset. Todellisuudessa petolintuja myös ammutaan jonkin verran edelleen, vaikka ne ovatkin rauhoitettuja. Pelkästään liikenne on tappanut uhanalaiseksi harvinaistuneen huuhkajan Suomen populaatiosta viisi prosenttia. Yhdysvalloissa tutkimuksissa on arvioitu lähes miljardin linnun menehtyvän vuosittain ikkunatörmäyksissä, sähkölinjoihin 130 miljoonaa, metsästyksessä 100 miljoonaa, kissojen suihin päätyy 130 miljoonaa, liikenteessä kuolee 80 miljoonaa ja hyönteismyrkkyihin menehtyy vuosittain 72 miljoonaa lintua. Valtavia lukuja, jotka antavat osviittaa myös muualle. Birdlifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen uskoo, että Suomessa suunta on sama, ikkunoihin törmäämiset ja liikenne tappavat suuren määrän haukkoja, pöllöjä, tikkoja, rastaita, pikkulintuja ja varislintuja. Kissatkaan eivät saa Toivoselta synninpäästöä.
Miten sitten välttää lintujen ikkunoihin törmäämistä? Ikkunoista heijastuu niiden ulkopuolelle ympäröivä maisema ja kasvillisuus, mikä saa linnut erehtymään ja luulemaan heijastuskuvaa osaksi maisemaa ja törmäämään siihen. Pahimmassa tapauksessa kahdesta ikkunasta näkee läpi koko talon. Yksittäinen haukankuva ikkunalasissa ei ole vielä kunnon este. Mitä suurempi ikkuna, sitä suurempi törmäämisriski.
Pitämällä verhoja edes osittain kiinni, törmäämisriski pienenee. Lasiin tulisi laittaa useampi tarra tai kuva, joka auttaa lintuja hahmottamaan lasin pinnaksi. Pensaiden tai puiden sijoittamista ikkunan lähelle tulisi välttää. Puistomaiset kaupunkialueet lasipintaisten tornitalojen kanssa ovat surmaloukkuja muuttolinnuille, jotka tappavat monisatakertaisen määrän pikkulintuja verrattuna esimerkiksi tuulimyllyihin törmäämiseen. Lintujen ruokintapaikka kannattaa asettaa aivan ikkunan lähelle, alle metrin päähän, tai sitten reilusti kauemmas, vähintään 20 metrin päähän, jotta törmäämiset ja lintujen vauhti törmäämisessä jäisi pieneksi. Maaseudulla lintuja törmää ikkunoihin selvästi vähemmän kuin kaupungeissa.
Jos lintu törmää ikkunaan, kannattaa se jättää aluksi paikalleen ja vain seurata tilannetta. Usein lintu toipuu ja lähtee lentoon. Jos lintu ei parissa tunnissa toivu, voi sen ottaa sisätiloihin pahvilaatikkoon laitettuna yön yli toipumaan. Mikäli lintu ei sittenkään toivu vammoistaan, ovat sisäiset vammat yleensä liian suuret jotta lintu selviäisi. Suomessa toimii vain yksi lintuhoitola, Heinolassa. Ranuan eläintarha ja Kuusamon lintukerhon aktiivit neuvovat ja auttavat tarvittaessa.
