Perhekodit ovat lasten ja nuorten asumispalvelun muotona tuttu juttu. Myös ikäihmisten ja kehitysvammaisten asumisenmuotona se on yleistymässä. Koillismaalla Kuusamossa on aiemmin ollut yksi perhehoitaja. Taivalkoskella on puolestaan muutama koulutettu perhehoitaja, jotka toimivat sekä ikäihmisten että kehitysvammaisten lyhytaikaisina perhehoitajina.
Menneen syksyn ja talven aikana ensimmäistä kertaa Kuusamossa järjestetty perhehoitovalmennus herättikin suurta kiinnostusta. Kolmen kunnan yhteinen valmennus keräsi yhteensä 14 osallistujaa, ja kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet mukaan.
Kouluttajien kokemuksen mukaan perhekodeille on kysyntää.
– Määriä ei pysty sanomaan, mutta ainakin lyhytaikaisen perhehoidon tarvetta on. Esimerkiksi omaishoitajan vapaiden aikaan kysyntää on. Tällöin voi viedä hoidettavan vaikka viikonlopuksi tai yhdeksi viikoksi hoitoon, yksi kouluttajista, Kuusamon kaupungin kehitysvammatyön esimies Pirkko Koramo kertoo.
– Tämä on vielä uusi juttu täällä. Käyttö varmasti lisääntyy, kun asia tulee enemmän tunnetuksi, Koramo jatkaa.
Perhehoitajaksi haluavan pitää käydä seitsemän kerran lakisääteinen valmennus. Hyvä perhehoitaja on ihminen, jolla on perusarvot kunnossa ja halua ryhtyä perhehoitajaksi. Häneltä vaaditaan muun muassa hyvää terveydentilaa, sitoutumista ja kärsivällisyyttä.
– Sen takia valmennus on tällainen prosessi, ei vain yhden kerran juttu. Joku voi matkan varrella tulla siihen päätökseen, että ei minusta olekaan tähän, huomauttaa Taivalkoskella kehitysvammatyön palveluohjaajana työskentelevä Erja Siilanen.
Perhehoitajuus on asia, joka vaikuttaa koko perheeseen.
– Perhehoitajan puolison ja lähipiirin pitää myös hyväksyä asia. Pitää olla sopeutuvainen ja yhteistyötahtoinen, niin ikään kouluttajana toiminut, Taivalkosken vs. hoitotyön johtaja Elsa Nurkkala muistuttaa.
Asiakkaan tie perhehoitoon kulkee samaa reittiä pitkin kuin yleensäkin asumispalveluiden pariin.
– Asiakas itse tai hänen läheisensä on yhteydessä kunnan vanhustyöntekijään tai palveluohjaajaan ja ilmaisee siellä huolenaiheensa siitä, että omainen ei selviä kotona ja että on mietitty tällaista vaihtoehtoa, Elsa Nurkkala valottaa.
– Sitten sas-työryhmässä katsotaan, mikä on asiakkaan palveluiden tarve ja selvitetään, onko hän sopiva perhehoitoon, Nurkkala jatkaa.
Kouluttajat korostavat, että ihmistä ei laiteta päätä pahkaa perhekotiin, vaan aina kartoitetaan perheen ja asiakkaan sopivuus toisillensa.
Perhekodissa voi vaikkapa käydä tutustumisjaksolla.
