Per­ho­ka­las­ta­jil­ta ter­vei­set Kuu­sa­moon: vedet kuntoon ja ra­joi­tuk­sia ver­ko­tuk­seen

Tulevina kesinä Koillismaan vesillä nähtäneen perhokalastusporukoita useista eri maista harjoittelemassa. Tässä ollaan Kuusinkijoella. Arkistokuva.

Kuva: Mikko Halvari

Toisen onni on toisen epäonni. Näin kävi perhokalastuksen MM-kisojen kohdalla. Seuraavat Suomen kisat piti alun perin pitää kesällä 2017 Pudasjärvellä. Kun kaupunginvaltuusto päätti ottaa myönteisen kannan Kollajan altaan rakentamiseen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö veti kisat pois. Nyt kisat järjestetään naapurissa Taivalkoskella sekä Kuusamossa elokuussa 2020. Kisakeskuksena toimii Ruka.

Järjestäjätaho arvioi, että alue saa puoli miljoonaa euroa matkailutuloa ja lisää tulee kansainvälisen näkyvyyden ansiosta.

– Liitto eli SVK ei voi tehdä yhteistyötä sellaisen instanssin kanssa, joka on valmis ottamaan entistä enemmän koskiensuojelulain alla olevia koskia ja vesiä. Näen sen Kipinän koskien tuhoamisena, jos Kollajalle se allas tulee, SVK:n perhokalastusjaoksen puheenjohtaja Ilkka Pirinen sanoo.

Kuusamon ja Taivalkosken vesiin Pirisellä on kova luotto. Jotta kisat onnistuisivat, on vesien ja kalakantojen kunto tärkein asia. Jo tulevana kesänä kisaorganisaatio koekalastaa Kuusamon vesiä. Kostonjokea lukuunottamatta kisavesien pitää sijaita noin 20 kilometrin etäisyydellä Rukasta. Erilaisia esikisoja on luvassa lähivuosina runsaasti.

Kuusamoon on tulossa 150 maailman taitavinta perhokalastajaa kolmestakymmenestä maasta. Kokonaisuudessaan kisaorganisaatio on 500 hengen luokkaa. Tarvitaan valvojia, muonittajia, autokuskeja ja muita talkoolaisia.

Pirinen lobbasi kisat Kuusamoon Mika Lappalaisen kanssa Kansainvälisen Urheilukalastusliiton C.I.P.S:in kongressissa Portugalissa. Loppusuoralla vastassa oli Italian Trentino.

Kuusamossa kisattiin vastaavissa maailmanmestaruuskisoissa viimeksi 1989. Suomeen pronssia otti Jyrki Lämsä. Sattuneesta syystä nuo kisat vaikuttivat lopputulokseen.

– Kun päättävässä portaassa nykyään sattuu olemaan heitä, jotka kilpailivat silloin. Aika mojovia juttuja kuulin, mitä tapahtui kellekin siellä niissä kisoissa, Pirinen sanoo.

Pirisellä on muutama toive alueen toimijoille.

– Kestävää kalakantojen hoitoa, kestävää kalastusta. Se on se varmasti, mitä haluaisi nähdä ihan kaikkialla. Rajoituksia saalismäärissä, mitä voi ottaa, mitä tapetaan. Purojen kunnostuksia, että saadaan luontaiselle lisääntymiselle lisää edellytyksiä.

Pirisen mielestä luonnonkala on se oikea kala. Istutukset ovat vain hätätapauksia varten. Kalakannat pitää turvata luonnollisesti evoluution tuloksena.

– Iijoessa on omanlaisensa harri, Koutajoen vesistössä on omanlaisensa harjus ja taimen. Menestyviä kantoja ei voi kantaa muualta. Se on nähty ulkomaillakin useissa paikoissa, missä on yritetty pitää jotain tiettyä kalalajia istutuksilla.

Samoilla linjoilla on perhokalastusmaajoukkueeseen kuuluva Heikki Kurtti. Kurtin isä on Kuusamosta, perheellä on mökki paikkakunnalla ja Kitkajoen kosket ovat Kurtille tutut ja rakkaat.

– Jos puhutaan harjuksesta ja siiasta, ne kannathan siellä on elinvoimaisia ja kestävät kalastusta. Tämähän se juttu on, minkä takia ne kisat on saatu ja minkä vuoksi se on Suomen mittapuullakin huippu kalapaikka.

Taimenkannat voivat huonosti koko Koillismaalla. Ne ovat pitkälti istutusten varassa. Siihen pitäisi kiinnittää huomiota, Kurtti vetoaa.

– Se vaatisi tuntuvia rajoituksia varsinkin verkkokalastukseen, kutupaikkojen kunnostuksia, selkeitä vahvoja linjauksia ja paljon töitä.

Kurtti aloitti perhokalastuksen Kuusamon vesillä noin vuonna 2000. Tulevana syksynä hän matkaa ensi kerran edustamaan maataan Coloradon Vailin maailmanmestaruuskisoihin. Kun siimat oikenevat elokuussa 2020 Kuusamon vesissä, toivoo Kurtti olevansa hakemassa Suomelle kultaa.

– Totta kai se tahto olisi, mutta kilpailu on kovaa ja ei voi tietää yhtään, että miten nämä kisat menee. Jos ei itse pääse kilpailemaan, niin jollain tasolla varmaan tulee oltua mukana siinä tapahtumassa, hän lupaa.