Pääkirjoitus
Kuusamossa on syntynyt elinkeinoyhtiö Naturpoliksen hallituksen kokoonpanosta jupakka. Kaupungin tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupunginjohtaja ei voi toimia Naturpoliksen hallituksen puheenjohtajana. Lautakunnan tulkinnan mukaan kaupungin konserniohje estää kaupunginjohtajaa istumasta kaupungin tytäryhtiön hallituksissa saati toimia hallituksen puheenjohtajana.
Kuntien etujärjestön Kuntaliiton kanta on päinvastainen. Kuntaliitto ei näe estettä sille, että kuntajohtaja istuu kuntien omistamien tytäryhtiöiden hallituksissa. Juridisesti asia on selvä: kuntalaki tai osakeyhtiölaki ei sitä estä.
Syntyneessä tilanteessa kyse on poliittisesta tarveharkinnasta. Millaista omistajaohjausta kaupunki haluaa tytäryhtiöidensä osalta tehdä? Jos kaupunginjohtaja astuu sivuun elinkeinoyhtiöstä, pohdittavaksi jää, mikä on hänen roolinsa elinkeinopolitiikassa. Vaikka kaupunginjohtaja luopuisi Naturpoliksen hallituksen jäsenyydestä, olisi hänellä edelleen osallistumisoikeus hallituksen kokouksiin.
Tarkastuslautakunnan kritiikin taustalla on se, että kaupunginjohtaja joutuu jääväämään itsensä kaupunginhallituksen kokouksissa silloin, kun hallitus käsittelee Naturpolista koskevia asioita. Eli kaupunginjohtaja ei voi esitellä hallitukselle Naturpolista koskevia asioita, vaan esittelijänä on toinen virkamies. Lautakunta painottaa kaupunginjohtajan riippumattoman aseman merkitystä.
Sama tilanne jääviystilanne koskee tytäryhtiöiden osalta kaikkia henkilöitä, jotka kuuluvat kaupungin konsernijohtoon. Konsernijohtoon kuuluvat kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsenet.
Kuusamon tilanne ei ole poikkeava, sillä kuntajohtajat istuvat mieluusti elinkeinoyhtiöiden hallituksissa.
Ratkaisu asiassa on kaupunginhallituksen käsissä. Se päättää, kenellä on paras asiantuntemus edustaa kaupunkia Naturpoliksen hallituksessa.
Kyse on lähinnä periaatekiistasta, jolla muuten ei ole suurta painoarvoa. Suurimman omistajan, eli Kuusamon kaupungin, ääni kuuluu yhtiössä kyllä kaikissa tapauksissa.