Kuusamo on varsin hyvin varautunut arvioituun kuntatalouden kiristymiseen. Suunnan muutos saatiin toteutumaan vuonna 2013, jolloin tulos kääntyi voitolliseksi. Kaupungilla on taseessaan kaikkiaan 11,6 miljoonan ylijäämä menneiltä vuosilta. Lisäksi kaupungilla on mittava, yli 20 miljoonan euron sijoitusvarallisuus.
Painetta on näköpiirissä sekä tulo- että menopuolella. Kuusamon valtionosuuksien kasvun arvioidaan pysähtyvän kuluvaan vuoteen. Verotulojen arvioidaan laskevan kuluvana vuonna ja ensi vuonna, kunnes kääntyvät jälleen nousuun vuonna 2018.
Perusturva kertoi jobinpostia esittäessään hallitukselle ja edelleen valtuustolle 2,8 miljoonan euron lisämäärärahapyynnön. Kaupunki on budjetoinut kuluvan vuoden tuloksen valmiiksi miinusmerkkiseksi 800 000 euroa, joten ylityksen jälkeen alijäämää kertyisi 3,6 miljoonaa.
Perusturvan ylitys aiheutuu suurimmalta osaltaan erikoissairaanhoidon yli kahden miljoonan budjettiylityksestä. Ylitys ei tule yllätyksenä, sillä tämän vuoden budjetissa perusturvalle varattiin 1,8 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2015 rahaa oli kulunut. Sairaanhoitopiirin laskutus kasvoi, vaikka sen ennakoitiin laskevan. Miksi näin kävi, siitä on tehtävä huolellinen analyysi.
Valtuustossa kuultaneen taas sanat ”alibudjetointi” ja ”Rukan rahat”. Populisteilla menevät iloisesti sekaisin käyttötalous ja investoinnit, vaikka taloustermien ero ei ole rakettitiedettä.
Jos Rukan suurmäkeen investoidaan 800 000 esimerkiksi 20 vuoden poistoajalla, on investoinnin vaikutus kaupungin talouteen vuodessa 40 000 euroa lisättynä rahoituskuluilla. Jos perusturvan käyttötalous menee 2,8 miljoonaa pitkäksi, on se koko summallaan miinusta tulokseen.
Alibudjetointia puolestaan ei ole olemassa. On vain tuloihin ylimitoitetut palvelut. Toki tulojen riittävyyttä pitää tarkastella pidemmällä kuin vuoden jänteellä. Kuusamolla ei ole mitään tarvetta äkkijarrutukseen, sillä kaupungin rahoitusasema on vahva.