– Kun näistä asioista kirjoitellaan, niin meidän on pakko katsoa näitä asioita uudelleen, Juutinen kertoo.
Ruskarinteen kohtalosta keskusteltiin Juutisen mukaan ensimmäisen kerran vuosi sitten Aluehallintoviraston (Avi) ja perusturvalautakunnan kanssa.
– Avi oli huolissaan siitä, etteivät paloturvallisuusvaatimukset täyty Ruskarinteellä.
Tehostetun valvonnan yksikkö Ruskarinteellä oli Juutisen mukaan rakennettu yhdeksi palo-osastoksi. Poistumisteistä olisi pitänyt Avin mukaan olla pois tiloista kolmessa minuutissa.
Avi puuttui myös asumisvaatimuksiin.
– Ruskarinne ei täyttänyt enää nykyaikaisia asumisvaatimuksia. Jokaisella pitäisi olla oma huone, huonepinta-ala pitäisi olla toistakymmentä neliötä ja vessaan pitää päästä esteettömästi, Juutinen listaa.
Remontti, jos se olisi siis tullut kyseeseen toiminnan lopettamisen sijaan, olisi kestänyt Juutisen mukaan vuoden päivät.
– Siellä olisi pitänyt siirtää seiniä ja tehdä erillisiä palo-osastoja monta kappaletta, Juutinen toteaa remontin vaatimuksista.
Tässä vaiheessa tilaratkaisumuutokset olisivat vähentäneet asukaspaikkojen määrää radikaalisti.
– Siellä oli nyt 16 paikkaa ja kaksi päivystyspaikkaa. Remontin jälkeen paikkoja olisi ollut vain 11.
Vuokko Käsmä pohti mielipidekirjoituksessaan (KS 17.12.), että menikö Ruskarinteen uudelleenorganisoinnin päätös kaupungin hallintosäännön mukaan.
Juutisen mukaan uudelleenorganisointi ja lopettaminen ei ollut virkamiehen päätös, vaan lautakunnan.
Asiaan etsittiin ratkaisua syyskuussa muun muassa tehostetun asumisen palveluiden osalta Coronia Hoiva Oy:n kautta, mutta se ei onnistunut. Esittelijänä toimi perusturvajohtaja Markku Kipinä.
Asia palautettiin syyskuun lautakunnan kokouksessa takaisin valmisteluun. Tämän jälkeen Ruskarinteen lopettaminen ja asukkaiden siirtyminen muiden palveluiden pariin oli pyödällä viimeisen kerran lautakunnan kokouksessa 12.12., sekä perusturvajohtajan tiedonantona että sittemmin muutettuna päätösesityksenä, jolloin se hyväksyttiin lautakunnassa.
– Kun se tuli takaisin valmisteluun, niin se on lautakunnan päätös, ei sitä viranhaltija voi päättää.
Käsmä ilmaisi myös samassa mielipidekirjoituksessa, että Ruskarinteen organisaationmuutoksen ja lopettamisen yhteydessä olisi esiintynyt huonoa tiedottamista ja henkilökunnan vaientamista.
– Enhän minä sellaista voi todeta, kun minulle ei ole sellaista todennettu. Ei kuulopuheisiin voi ottaa kantaa, Juutinen kertoo.
Vuoden aikana osa asukkaista muutti pois Ruskarinteeltä. Nämä muutot on tehty Juutisen mukaan yhteisymmärryksessä.
– Nämä ratkaisut on tehty yhteisymmärryksessä yhdessä potilaiden, omaisten ja viranhaltijoiden kanssa.