On elettävä tulojen mukaan, ei menojen, sanoo Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen.
Ilman lisärahaa (550 000 euroa) budjetti ylittyy. Tarpeita on paljon, sanoo perusturvalautakunnan puheenjohtaja Hemmo Heiskanen.
Eipä uutta auringon alla. Kuusamon perusturvasta käytävä keskustelu junnaa samaa rataa vuodesta toiseen. Ristiriita on siinä, että molemmat osapuolet, ”kamreeripuolue” ja ”perusturvapuolue”, ovat omalla tavallaan oikeassa. Pitkän päälle kaupunki ei voi elää yli varojensa. Toisaalta perusturvassa suurin osa on lakisääteisiä menoja, jotka on hoidettava: on hoidettava vanhukset ja terveyskeskukseen tulevat potilaat. Väestön vanheneminen lisää kysyntää vääjäämättä.
Tilanne on täsmälleen sama Posiolla, jossa perusturvalautakunta ylitti lähes 400 000 eurolla kunnanhallituksen raamin.
Jos palvelutasosta ei voida tinkiä, on kunnan toimintaa tehostettava. Sivistystoimi ja muut hallintokunnat ovat käytännössä jo vuosia supistaneet toimintaansa, jotta perusturvalle saataisiin lisää rahaa.
Perusturvassa tehostaminen tarkoittaa suomeksi sitä, että samalla rahalla on saatava enemmän hoivaa ja hoitoa. Ulkopuoliset ostot Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta ovat merkittävä kuluerä, Kuusamossa noin 11 miljoonaa vuodessa. Oulun yliopistollinen sairaala on nostamassa palvelujensa hintoja. Hintavertailu esimerkiksi Lapin yliopistolliseen keskussairaalaan kannattaisi tehdä. Voitaisiinko jotain ostaa Rovaniemeltä?
On myös syytä tarkastella kriittisesti, toimiiko ostopalveluissa markkinatalous, koska pohjoisessa palveluntarjoajia on vähän. Tilanne toinen ruuhka-Suomessa, jossa toimijoita on enemmän.
Hoidot ovat joka tapauksessa kalliita. Yksi erikoissairaanhoidon potilas voi maksaa satoja tuhansia vuodessa. Pienessä kunnassa yksi ainoa tällainen potilas voi romuttaa budjetin, mutta hoitamattakaan ei voida ketään jättää.
Yhden kunnan mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat lopulta vähäiset. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on todennäköisesti remontin edessä. Terveydenhuollon rahoitus on monimutkainen vyyhti, joka koostuu ainakin kunnan verotuloista, valtionosuuksista, kela-korvauksista ja asiakasmaksuista.
Koillismaallakin kuntien erilainen kyky järjestää palveluja on johtuu lähinnä valtionosuuksien määrästä. Jos Kuusamo saisi asukasta kohden laskettuna saman valtionosuuden kuin Taivalkoski, olisi Kuusamon kaupungilla vuodessa 20 miljoonaa euroa enemmän rahaa käytettävissään. Myös asukasluvultaan samankokoinen Posio on väliinputoaja verrattuna Taivalkoskeen.
Järjestelmä ei kohtele kuntia tasa-arvoisesti.