Petteri Vir­ran­nie­mi Pölkyn toi­mi­tus­joh­ta­jak­si - in­ves­toin­nit jo suun­ni­tel­mis­sa: "Niiden myötä tulee uusia työ­paik­ko­ja jat­ko­ja­los­tuk­seen"

Jouko Virraniemi luovuttaa perheyrityksen ruorin veljenpojalleen Petteri Virranniemelle.

Kuva: Mikko Halvari

Petteri Virranniemi aloittaa kuusamolaisen perheyritys Pölkky Oy:n toimitusjohtajana. Uusi toimitusjohtaja on väistyvän toimitusjohtaja Jouko Virranniemen veljen Antti Virranniemen poika.

– Pölkky on lujassa kunnossa ja töitä riittää uudelle toimitusjohtajalle 24 tuntia vuorokaudessa, kertoo väistyvä toimitusjohtaja Jouko Virranniemi.

Eläkkeelle siirtymisen myötä hänelle jää nyt enemmän aikaa liikunnalle, golfille ja sähköavusteisen polkupyörän ajamiseen.

Petteri Virranniemi siirtyy Pölkky Oy:n toimitusjohtajaksi kehitysjohtajan ja yhtymään kuuluvan Kajaanin sahan toimitusjohtajan paikalta. Hän on innostunut.

– Nöyrä, mutta innostunut! Kovaa työtähän tämä tulee vaatimaan, kertoo kahden pienen tytön isä.

Petteri Virranniemen vaimo Maria Virranniemi työskentelee Pölkyllä henkilöstöjohtajana.

Pölkky-yhtymään kuuluu neljä sahaa: Kuusamossa, Kitkalla, Kajaanissa ja Taivalkoskella. Lisäksi yhtymään kuuluu kyllästämö Oulussa ja puoleksi Pölkkytahon omistama Kuusamo Hirsitalot Oy. Liikevaihto kohoaa tänä vuonna 200 miljoonaan euroon. Jouko Virranniemi kertoo lahjoittaneensa veljensä Antin tavoin osuutensa yhtiöstä lapsilleen, kolmannen sukupolven sahayrittäjille.

Uusi toimitusjohtaja kertoo, että investointeja on suunnitteilla.

Pölkyllä on juuri otettu käyttöön röntgentekniikkaa tukkien laadun tutkimiseen.

– Työvoiman tarve vähenee automatiikan takia, mutta investointien myötä tulee vastaavasti uusia työpaikkoja jatkojalostukseen, Petteri Virranniemi kertoo.

Uusille työntekijöille on luvassa töitä kuusamolaisten tuntemalla ”Pölökyllä” myös voimakkaan eläköitymisen seurauksena.

– Meillä on hyviä oppilaitoskumppaneita ja koulutamme työntekijöitä myös oppisopimuksella, uusi toimitusjohtaja kertoo.

Petteri Virranniemi perheelle kuluvan ajan lisäksi hänen harrastuksiinsa kuuluvat luonto ja kuntoilu. Hikoilua riittää hiihdon lisäksi kuntosalilla ja karate-harjoituksissa.

– Karate on mukavaa kehon huoltoa ja se auttaa myös mielen pyyhinnässä muista kiireistä, kertoo vihreän vyön karateka.

Puurakentaminen on Jouko Virranniemen mukaan nosteessa Suomessa ja maailmalla. Yhtymän sahoilla, kyllästämöllä ja hirsitaloilla pyörähtää päivässä yhteensä 260 rekkaa.

– Pohjois-Afrikka on männyn ostajana tärkeä ja nyt rauhallinen. Männyn lisäksi noin yksi kolmannes meidän sahatavarasta on kuusta ja sitä menee Kauko-Itään, Kiinaan ja Japaniin.

Kiinassa Pölkyn sahaamasta kuusesta valmistetaan lasten huonekaluja. Trumpin käynnistelemä kauppasota saattaa hankaloittaa vientiä.

Japanin ja EU:n välinen kauppasopimus sen sijaan poistaa lähivuosina Japanin viennin 4-5 prosentin tariffit.

– Se on hyvä, mutta yhteen maahan ei kannata nojata, jos vaikka menee oksa poikki.

Toimitusjohtajia huolettavat myös kuljetuskustannukset ja aluepolitiikan alasajon myötä Pölkyn kokoisilta suurilta sahoilta lopetettu kuljetustuki. Ongelma on myös alempiasteisen tieverkon kunto.

– Biotuotetehtaat ovat tervetulleita, että tulisi sivutuotteelle käyttöä ja se olisi alueellisille metsänostajille hyvä.

Koillismaalla ollaan kumipyörien takana ja esimerkiksi Itä-Lapissa on nollahinnan metsiä, joilta hakattaessa kannolle ei jää rahaa. Huono on tilanne paikoin myös Kainuussa. Siksi Kemijärven ja Paltamon biotuotehtaita odotetaan sahalla myönteisin mielin.

– Trailerikustannus täältä Hollanttiin on 2 200, kun se on Etelä-Suomesta 1 500 euroa ja Etelä-Ruotsista 500 euroa. Olemme täysin ulkona Eurooppaan kohdistuvista traileritoimituksista, sanoo Jouko Virranniemi.

50-vuotiaan perheyrityksen historia alkoi oikeastaan jo 55 vuotta sitten. Pölkyn tarinan ensimmäisen sirkkelin vuokrarahat koottiin puun myynnillä, kun Erkki Virranniemi päätehakkasi 15 hehtaaria Rävällä.

– Möin tänä kesänä Pölkylle Käylän Räväjärveltä harvennettua puuta. Se on se 15 hehtaaria, joka antoi ensimmäisen sirkkelin vuokrarahat isälleni 1960-luvun alussa. Mänty oli kasvanut 55 vuodessa hyvin – mittasin kannoilta, että hyvinkin kolmekymmentäsenttistä tukkia oli ja kaksi kolmannesta puusta jäi vielä pystyyn. Viideltätoista hehtaarilta harvennettiin nyt 1 500 kiintoa, eli kyllä se puu kasvoi hyvin – avohakatulta paikalta, Jouko Virranniemi kertoo.

Virranniemi nostaa esiin puurakentamisen ilmastonmuutosta hillitsevänä hiilinieluna.

– Puu on ehdoton hiilijalanjäljen pienentämisessä. Hirsitalo voi sitoa hiiltä monta sataa vuotta.

Juttua korjattu kello 9.37. Pölkky ei omista puolta Kuusamon hirsitalosta vaan kyse on Pölkyn tahon omistuksesta. Petteri Virranniemen koulutustausta lisätty.