Vuonna 1956 kiertää musiikinopettaja L. J. G. Stråhle Kuusamon seuratupia kirjaten muistiin kansansävelmiin pohjautuvia hengellisiä lauluja, joita Siionin lauluina lauletaan. Hän käy kuuntelemassa ja keräämässä sävelmiä muun muassa Käylässä, Kallungin kylässä, ja pitää tätä lauluperintöä hyvin arvokkaana.
Kuusi vuosikymmentä myöhemmin nämä kotikonnuilta lähtöisin olevat laulut ja se, kuinka suureen arvoon lauluja kerännyt musiikinopettaja ne nosti, tekevät Siionin laulujen historiasta lukevaan Lauri-Kalle Kallunkiin suuren vaikutuksen.
– Siinä on myös kulttuurihistoriallista arvoa: joku saattaa vielä muistaakin, kuinka Stråhle kulki sodan jälkeen seuratuvissa. Ne olivat yleisiä kokoontumispaikkoja vakaumuksesta riippumatta, siinä oli yhteisöllisyyttä, Oulun tuomiokirkossa kanttorina toimiva Kallunki pohtii.
Muun muassa Stråhlen Kallungin kylässä tallentama Riemuitse tytär Siionin -laulu kajahtaa lauantaina kirkossa Siionin lauluja Kuusamosta -tilaisuudessa.
– Kuusamolaiset ovat keskeisesti vaikuttaneet Siionin laulujen syntyy säveltäjinä, sanoittajina ja laulujen kerääjinä, kertoo tapahtuman puuhamiehenä toiminut, itsekin kuusamolaissyntyinen Kallunki.
Tilaisuuden ohjelmisto koostuu yhteensä kolmestatoista laulusta: Stråhlen keräämistä sekä kuusamolaistaustaisten sanoittajien ja säveltäjien tekemistä.
– Minusta on mielenkiintoista, että Stråhle kulki nimenomaan Kuusamossa – yhteen pieneen pitäjään löytyy näin monta laulunosaajaa. On se vähän poikkeuksellista. Arvelen, ettei ehkä muualta Suomesta saman kokoisista paikoista tällaista löydy, Kallunki pohtii.
– Stråhlen tallentamille lauluille ei löydy säveltäjiä, ja juuri näin kansantoisinto tai -sävelmä syntyy: siirtyen perintönä seuraavalle polvelle. Tämä on erityinen rikkaus Suomen hengellisessä lauluperinteessä.
Kuusamolaisista säveltäjistä Kallunki nostaa esiin Kuusamon seurakunnassa 60-70-luvuilla kanttorina olleen Yrjö Koskimäen.
– Eräskin pääsiäislaulu sai alkunsa tämän kirkon alttaritaulusta. Koskimäki on kertonut, että laulu syntyi kiirastorstaina, kun ilta-aurinko valaisi alttaritaulun.
Sanoittajista Kallunki mainitsee veljekset Jaakko ja Adolf Suoraniemen.
– Adolf Suoraniemen lauluissa Koillismaalle tyypilliset luontokielikuvat ovat hyvin vahvoja, Kallunki kertoo.
Kallungin mukaan monet lauluista ovat erittäin käytettyjä laajalti, ei vain Koillismaalla.
– Laulajathan ne viimekädessä päättävät, onko laulu hyvä: kestääkö se käyttöä vuosikymmenestä toiseen.
Lauantaisen lauluillan järjestää Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK) ja Kuusamon seurakunta. Lauluillasta tuotetaan SRK:n äänite.
Laulujen musiikillisesta johtamisesta vastaavat kuusamolaissyntyiset kirkkomuusikot. Tilaisuuteen tuo Kuusamon seurakunnan tervehdyksen kirkkoherra Taina Manninen. Lauluilta on kaikille avoin.